Karu paluu Suomeen

Miltä tuntuu olla kotona

Kotimaan kamaralla ollaan. Arki on lähtenyt käyntiin arkisine askareineen. Kotimatka sujui hyvin, lensin kotiin samaa kautta kuin meninkin eli Etiopian ja Ruotsin kautta. Tukholmassa vaihtoväli oli tiukka ja osa jäi koneesta, ja laukku tuli kotiin vasta illalla. Onneksi kuitenkin ehdin koneeseen. Täällä Suomessa tuntuu todella kylmälle ja pimeälle. Tämä on ehkä pahinta, arvostan Suomea kotimaana, mutta sää ei ole koskaan tuntunut omalta. Jo 14-vuotiaana tatuoin takaolkapäähäni auringon. Jo silloin ajattelin että olen auringon lapsi, ja ikäänkuin elän auringosta. Kesä ja aurinko ovat aina olleet minulle erityisen tärkeitä. Kotiin oli kiva tulla siinä mielessä että Eveliina oli tehnyt meillä perusteellisen joulusiivouksen ja Puntus kissa odotti rapsutusta.

Missä ovat kaikki hymyilevät ihmiset

Tansanian aurinkoon ja iloisiin ihmisiin ehti jo tottua. Uskon että auringonvalo, mutta myös kulttuuri vaikuttaa siihen miten iloisia ja hymyileviä ihmiset ovat. Täällä muistan selvästi sen kuvan minkä  näin heti lentokentällä ihmisten laahustaessa ulkona. Harmaata massaa joka puolella, alakuloisia ilmeitä ja lyhistyneitä hartioita. Ei se ole ihmekään, itselläkin helposti vetää suunpielet alaspäin kun joutuu kulkemaan tuolla tuiskussa. Karu paluu oli hyvin todellinen, en olisi ollut vielä valmis. Toki odotan innolla joulua ja alkavaa uutta vuotta, mutta kuitenkin olisin voinut vielä jäädä. En halua valittaa, mutta kunhan sanon.

Karu ilmasto auttaa selviytymään paremmin

Karu ilmasto karaisee kulkijaa. Toisaalta se että siedämme täällä kylmyyttä ja pimeyttä, saa meidät nauttimaan paljon enemmän auringosta sekä lämmöstä. Jos olisin asunut koko ikäni lämpimässä maassa, en ehkä osaisi arvostaa ikuista kesää ollenkaan. Täällä osataan tunnelmoida kynttilän valossa ja nauttia talviurheilusta. Minäkin nautin, kunhan vain totuttelen siihen. Olen aikoinaan hiihtänyt paljon, ja harrastanut laskettelua, tosin näitä asioita on pitänyt tehdä paljon,  niin että olen oppinut nauttimaan niistä.

Instagram / Facebook / Bloglovin’

Snapchat: vahvatytto

Lue myös:

Mafiosojen mailla Sisiliassa

Ensimmäistä kertaa Saksassa

Tansania kutsuu huomenna

Kaukaa näkee lähelle – Terveisiä Tansanian auringon alta

Edellinen juttu:

Tuleeko elämäni joskus olemaan Tansaniassa

 

 

Tuleeko elämäni olemaan joskus Tansaniassa

Loma on mennyt pikavauhtia

Lomani Tansaniassa on edennyt hyvää vauhtia ja päivät menevät kuin siivillä. Tulin eilen takaisin Dariin isäni ja äitipuoleni luota Moshista. Matka meni oikein hyvin ja oli mukavaa käydä vähän pienemmässä kaupungissa vaihteeksi. Vähän kuin olisi käynyt Helsingistä Jyväskylässä. Luonto on Moshissa äärimmäisen kaunis ja kävimme patikoimassa tiistaina läheiselle vesiputoukselle ja takaisin. Keskiviikkona kävin tutustumassa paikalliseen orpokotiin missä suomalainen hyvä ystäväni on ollut töissä pari vuotta sitten. Lapset olivat hurmaavia. Muuten vietimme vain mukavaa aikaa kotona. Nyt olen siis takaisin Darissa, ja viikonlopuksi on monenlaista ohjelmaa, syntymäpäivistä,  naisten  ”Kitchen partyihin”. Maananataina sitten suunta Sansibarille nauttimaan vielä viimeisistä lomapäivistä.

Uskomattomia elämyksiä

Olemme tehneet monenlaisia juttuja. Olen päässyt käymään Tansanialaisissa häissä, ja osallistunut jokaisen perheen rutiineihin heidän mukaansa. Sisarukseni ovat järjestäneet niin että ovat töistä vapaalla, riippuen siitä kenen luona olen, juuri niin etten joudu olemaan yksin päiviä. En oikein tiedä miksi viime kerrasta täällä vierähti niin pitkä aika, niin suuri elämys Tansania aina on. Toisaalta juuri näinä vuosina olen tehnyt suuria muutoksia elämässäni, joten energia on mennyt muuhun ja aika vain kulunut todella nopeasti.

Voisiko elämäni joskus olla Tansaniassa

Olemme paljon keskustelleet perheeni kanssa siitä että jos tulisinkin elämään Tansaniaan. Tansaniassa voisi olla monia mahdollisuuksia tehdä uraa ja yritystoimintaa eri aloilla, niin että elämänlaatu olisi hyvä. Kun on suku takana takana turvaamassa, huijatuksi tulemisen vaara minimoituu. Varmaa on se että tule ainakin viettämään täällä pidempiä jaksoja elämästäni. Niin kauan kuin minulla ei ole perhettä ja lapsia, minulla ettei ole mitään sitä vastaan että eläisin hiukan aurinkoisemmissa maisemissa. Oikeastaan ainut asia mikä minua tälle hetkellä pidättelee suomessa on opiskelu. Toki tietenkin läheiset ja perhe myös, mutta matkustella voi aina siihenkin suuntaan. Moni suomalainen ajattelee kulttuuri eroja, ja sen sellaista mutta uskon että paikassa kuin paikassa elämän voi rakentaa sellaiseksi kuin haluaa. Toisaalta en ole koskaan pelännyt erilaisuutta ja sopeudun suhteellisen helposti.

Instagram / FacebookBloglovin’

Snapchat: vahvatytto

Lue myös:

Mafiosojen mailla Sisiliassa

Ensimmäistä kertaa Saksassa

Tansania kutsuu huomenna

Edellinen juttu:

Kaukaa näkee  lähelle – Terveisiä Tansanian auringon alta