FunFitnessFashion – Tehotytöt Suomen luonnossa

Mieli loistaa jo aamusta kirkkaana kuin pyörän heijastin.

Keväinen lauantaiaamu valkenee lintujen viserryksessä, purojen solinassa, aamureippailijoiden askelten pehmeässä kopsutuksessa ja leudon huhtikuisen tuulen vienossa puhalluksessa. Suomen luonto päättää näyttää powerkaksikolle parastaan. Puiden oksat lähestulkoon kylpevät vehreissä silmuissaan, ja aurinko paistattaa pisamia ulkoilijoiden poskille. Kullankeltaisessa takissaan paikalle pyyhältää uskollisella Kaunotar-Helkamallaan tuttu kauneusuniltaan vastikään herännyt fitnessbeauty. Sinivalkolenkkarit loistavat käyttämättömyyttään vasta pesukoneesta tuloaan, ja huoleton kampaus kehystää kasvojen 12 tunnin unien jälkeistä pöhötystä hehkua.

Pajunvitsaksi hoikistuneella Anulla ei ole ollut mitään ongelmia ruodussa pysymisessä. Aamulenkit ovat startanneet (lähes) joka aamu kukonlaulun aikaan. Vihreät vihannekset ovat kuin karkkia: papuja, lehtiselleriä, jäävuorisalaattia, pinaattia. Pahimmissa viherhimoissaan Anu on popsinut myös vihreää merilevää. Jari, onkohan merilevä vihannes?

Mutta käydäänpä itse aamuspurttailun pariin. Lenkkinä toimii tänäänkin tyhjällä vatsalla Jyväsjärven merellinen maisema. Reippaillessa ihastelemme kaupunkimme koreampaakin korempaa maisemasuunnittelua, sataman tunnelmallisuutta ja kävelyteiden istutuksia. Päätämmepä hiukan urheilla rappusissakin.

Tiukan porrasjuoksun jälkeen hapotuksesta kärsivä fitnessammattilainen joutuu turvautumaan hetkeksi kaiteeseen. Vain hetkeksi.

Blogikommentista masentunut ja nyt kauneusleikkausta harkitseva Minna ei vähistä lannistu. Entistä sisuuntuneempana hän harppoo kaksi porrasta kerrallaan. Piukat fitnesspakarat huutavat armoa. MUTTA armoa ei heru.

Jyväskylän viihtyisältä satama-alueelta löytyy helteillä kansaa virkistävä jäätelökoju. Kesäisessä vaatetuksessaan ahkera lenkkeilijämme poseeraa jätskitiskillä. Pehmistä ei muuten kurkusta mene alas pahimmilla paahteillakaan, sen blogimme lupaa.

Eskimolle eivät Eskimo-puikot maistu.

Minna räpsii ammattimaisia maisemakuvia kauniista satamakaupungistamme. Jyväsjärvi on jo melkein luopunut kristallinkirkkaasta jääpeitostaan. Aino-paatti odottaa vielä talviteloillaan heinäkuun turistiristeilyjä Keski-Suomen järvimaisemassa. Lutakon pilvenpirtäjät kurkottavat kattojaan hivenen pilviselle taivaalle. Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen…

Joka syksy kaupunkiimme saapuu liuta ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita, jotka saavat ihastella Suomen ainutlaatuista järvimaisemaa.

Pumpulinvalkoista lunta on vielä himppunen jäljellä.

Kesähelteillä laiturilta veteen polskahtavat iloiset humalaiset lapset.

Ylistönrinteelle johtavat portaat huolehtivat päivittäin fyysikkojen, matemaatikkojen, kemistien – ja fitnesstähtien kunnosta. Minna asettuu yliopiston eteen poseeraamaan ja huitaisee muutamaan otteeseen portaat ylös. Palaamme kuitenkin pian tasasykkeellä tehtävään kävelylenkkiin valmentajamme ohjeistusta kunnioittaen. Ei intervallia. Ei korkeaa sykettä.

Pieni askel bikinikisaajalle, suuri askel IT-nörtille.

Järvilenkki alkaa kääntyä jo ehtoopuolelle. Kuulasta kevätkauneutta hohkava Minna väläyttää valkoisena kiiltävän hammastahnamainoshymynsä (onko yhdys sana ja kirotusvireet oken?), jota tosin korjaillaan vielä Jylhän klinikalla (poski-implanttien, kasvojen kohotuksen ja botox-ruiskeiden lisäksi, of course). Näidenkään edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen tuskin uskaltaa fitnesslavoille astella. Ehkäpä kuitenkin päätoimittaja Susanna Sievinen huolisi Egorazzi-lehteen Kuukauden Mirriksi?

Törmäsimme paikallisiin kylähulluihin.

Lenkin jälkeen Anu koki pienen välikuoleman valitti kiireitään, joten Minna joutui yksin astelemaan Tampereelta haarojaan Jyväskylään levittäneeseen Body Action -liikkeeseen. Ari ja Jutta toivottivat avajaisissa kävijät lämpimästi tervetulleiksi. Blogimme tutustui liikkeen tarjontaan: taattua bodylaatua!

Jutan ja Arin liike löytyy Vapaudenkadulta Nikolainkulmaa vastapäätä.

Bia Brazil -jumppapöksyt. Huomaa makea resori. Ainut ongelma on, että Minna joutuu ostamaan myös mallistoon kuuluvan topin, jotta kuviointi taatusti näkyisi muillekin salikävijöille.

Sillä aikaa kun toinen kaksikosta kärvistelee kaaliensa kanssa, toinen saa herkutella kananmunaleivillään. Lauantai-illan bodyherkutteluhetkeen sisältyy tällä kertaa salaattipedillä Real-ruisleipiä, reilusti lohta, paistettuja kananmunia, siitake- ja herkkusieniä sekä paistettua punasipulia. Mausteina siemeniä ja chiliä. Mmm.

Munavoileipiä. Etsi kuvasta leipä.

Makoisaa viikonloppua ja vapun odotusta! Vappupostausta tulossa 😉

Kevyttä viikkoa ja uusia makuja

Tuntuuko sinustakin joskus, että veto on poissa? Uuvuttaa kuin maratoonin jälkeen? Väsyttää kuin vanhainkodissa? Sängystä kömpiminen on verrattavissa ruhon siirtämiseen hinausautolla? Kroppa pöhöttää stressistä? Silmäpusseihin voisi piilottaa pienet kengurut? Tältä tehotytöistä on tuntunut viime aikoina. Positiivista on, että ainakin treenit ovat menneet jossain määrin perille, mutta vain hölmö (Anu) ylpeilisi asialla ja jatkaisi tekemistä selkeistä väsymyksen merkeistä piittaamatta. Siksi keholle on nyt annettu aikaa levätä, kuunneltu kropan signaaleja ja tehty sitä, mikä urheilijalle on usein vaikeinta – siis laiskoteltu.

Minnan kroppa on sinnitellyt urheasti läpi useat dieetit, kärvistellyt rajoitetuilla hiilarimäärillä, pumpannut super-, hyper-, mega-, gigasarjoja, janonnut treenin jälkeistä ainoata makeista, banaania, odottanut tankkausviikkoa kuin pikkulapsi joulua ja sulatellut viimeisiä laardihippusia. Nyt on siis viimeistään annettava sekä kehon että ennen kaikkea myös mielen palautua kaikesta stressistä. Anu puolestaan on kevättalven aikana ohjaillut ryhmäliikuntatunneilla sisäpyöräilyä, pumppaillut pitkiä, hapottavia sarjoja ja suhannut ympäri Jyväskylää pyörän selässä. Väsymys on alkanut hiipiä lihaksiin pikkuhiljaa, ja nyt kalorimäärän vähentyessä hän on selkeästi huomannut, ettei treeni kulje niin hyvin kuin pitäisi. Anu on vähätellyt usein lepoa ja pitänyt itseään superihmisenä, joka ei tunne nälkää, janoa tai väsymystä. No, nyt Super-Anu on joutunut hiukan nöyrtymään ja myöntämään ruhonsa ottaneen hitusen liikaa kuormitusta vastaan.

Minna rakastaa kookosta. Lesitiini aamupuurosta on vaihtunut kookosöljyyn. Öljy sulaa ihanasti puuron sekaan. Sillä on myös lukuisia terveysvaikutuksia.
Jotta treeniblogimme imago säilysi arvoisenaan, kerrottakoon hiukan tämän viikon treeneistä. Maanantaina tehokaksikko aloitti viikkonsa tuttuun tapaan jalkatreenillä. Minna saapui paikalle myöhässä, ja Anu puhisi onnettomien painojen alla jalkaprässissä. Lääh, puuh, hapotus oli maksimissaan, ja veto oli yhtä poissa kuin Anun hypervoimat. Minna oli pihalla kuin lumiukko (eipä tuota tosin huomannut normaaliolotilaan mitään eroa). Uupumusta siis selkeästi ilmassa. Minna veti jalkatreenin ilman jättiläissarjoja ja muuta ”mukavaa” läpi, ja Anu puolestaan haki tuntumaa pitkillä supersarjoilla pumppaillen. Anu jumppailee siis tämän viikon ilman piiskuria tehden pidempiä sarjoja pumppaillen, tuntumaa hakien. Minna on levännyt tiistain, ja loppuviikolla ohjelmassa on mm. harjoitusasiakkaan kanssa ryhmäliikuntatunneilla käyntiä 😀
Viikkoon on toki mahtunut muutakin kuin vain reeniä, reeniä ja vielä kerran reeniä. Esimerkiksi kulinaristisia nautintoja. Minna on lunastanut viime viikon aikana lukuisat illalliskutsut ja herkutellut mielin määrin. Lähes jokainen Jyväskylän ruokapaikkakin on koluttu. Nyt ähkyyn kyllästynyt Minna nauttii vapaammasta ruokavaliosta, mutta ah-niin-ihanaan bodyruokaan on niin miellyttävä aina palata. Ohessa muutamia uusia hyväksi koettuja lisiä 🙂
Agavesiirappi kruunaa rahkan.
Auringonkukan ja pellavansiemenen muodostama cocktail. Lisää silloin tällöin mihin vaan.
Ihanan kermaista, ei niin rasvatonta raejuustoa.
Muiden hajunsietokykyä koetellakseen Anun lemppari on hapankaali valkosipulilla 🙂 Minna matkii ja kokeilee perinteistä versiota. Minnan suuri rakkaus ovat myös sienet. Pirkkasieniä kasvisten sekaan…

Haluamme muistuttaa jokaikistä parahinta lukijaamme pitämään huolta tärkeimmästä työkalustaan – kehostaan. Treeni on aivan turhaa ja ainoastaan k-a-t-a-b-o-l-i-s-t-a, jos riittävästä palautumisesta ei huolehdi. Ehkä juuri optimitilan löytäminen onkin haastavinta. Tasapaino treenin ja levon välillä. Balanssi. Kuuntele signaaleja, joita kroppasi sinulle lähettää. Ihmiselimistö on viisas otus, mutta haastavampaa onkin tulkita viestit oikein. Valmentajaa kannattaa hyödyntää tässäkin asiassa ja kertoa rohkeasti ja vähättelemättä tuntemuksistaan. PT-tuttumme Timo Haikarainen on esimerkiksi kirjoittanut mainiosti blogissaan levon merkityksestä. Käy lukemassa, ota tyyny pään alle ja lepää rauhassa!