Nautinnollinen kärsimyspäivä @ WFC

SE aika kuukaudesta. Siis Tampereen reissu. Kolmen naisen kopla on varustautunut jälleen luottokuskillaan, Hunks-Saulilla. Salen tukka on komee, Minna nakertelee viikunoita, Riina vuodattaa jo tuskanhikeä ennen Teronaattorin treeniä ja Anu tuskailee, huomaako Bull pienet vahinkolipsahdukset dieetissä. Minna kaipaa pientä lisäbuustia, ja päivä tuleekin tarjoamaan Mentuloiden toisen veljeksen armottoman jalkajumpan. Riina saa ohjeet maanantaina alkavalle dieetilleen. Sauli saapuu ottamaan oppia tytöiltä, kuinka treenataan. Anu jännittää kisabikinien sovitusta ja pohtii, onnistuuko metsänneito-look. Sekalainen seurakunta on siis vähintäänkin virittäytynyt fitnesspäivään.

Kisojen jälkeen Minna on päättänyt omistautua ainoastaan fitnekselle. Treenit tehdään ISOSTI, terveellistä ja laadukasta bodyruokaa nautitaan riittävän rennolla otteella ja aamulenkkejä tehdään edelleen naatiskellen jo pian kesäisistä Jyväskylän rantaraiteista. Minna on paljastanut Anulle myös hieman vihiä tulevista suunnitelmistaan: ellei fitnesslaiffi ota onnistuakseen tai muuten vain tympäisee, atleettiselle Tansanian pikakiitäjälle ja ex-maratoonarille triathlon on varsin varteenotettava vaihtoehto. Minnan suunnitelmia kunnioittaakseen Anu on varustautunut Mansesteri-päivään bodaushenkisesti triathlonpaidalla. Tulleeko Shokki-Anustakin Scorpion-Anu?

Jos bodybuilding ei ota onkeensa, voimanaiset tietävät, mihin lajiin ryhtyä. Ironman-kisa, täältä tullaan.

Idolimme Aira Samulin jakaa elämänohjeita, joista jokainen itseään arvostava fitnessammattilainen voi ottaa opikseen. Arvostamme suuresti Airan myönteistä elämänasennetta. Katsokaa nyt, mikä nainen!

Sovitusta klo 7.30 starttiajasta lipsutaan luonnollisesti muutama minuutti, mutta iloinen poppoomme lupaa pitää pätäkkää tahtia yllä, jotta ehtisimme klo 10.00 treeniin. Sauli ja Riina turisevat etupenkillä henkeviä, Minna ja Anu taas joutavia takapenkillä. Ei niistä sen enempää, jotta blogimme säilyisi koko perheen blogina.

Riina, Riina. Hymyile nyt, kun vielä voit.

Aurinkoinen Tampere toivottaa Keski-Suomen vahvat muijat ja äijät (Sale JA Anu, toim. huom.) tervetulleiksi. Tässä vaiheessa Riinaakin vielä hymyilyttää. Blogi lupaa, että hymy tulee hyytymään. Ja pahasti.

Trendikkäässä treenivaatetuksessa bongatut ihanaiset fitnessnaiset Minna ja Riina.

Dieetillä lähes kenialaiseksi pitkän matkan juoksijaksi kuihtunutta Teroa ei tahdo erottaa löysän hupparinsa alta. Poikaparan posket lommottavat, mutta onneksi Teron rintapalat sykkivät paidan alla entistä selkeämmin. Sauli toimii Riinan ja Anun jalkajumpassa henkisenä tukena, sparraajana, virallisena varmistajana, silmänilona ja levykiekkojen heittelijänä.

Aloitamme (”Tämä on sitten pikku lämmittelyä.” -Tero Kivinen) kyykyllä vapaalla tangolla. Sarjoja mörssätään perinteisesti 3-4 kovaa sarjaa ja koko ajan painoa kasvattaen ja toistoja vähentäen. ”Mulla on varattu teille kaksi tuntia aikaa” -Tero ei päästä vahingossakaan yhtään vajaata toistoa silmistään. Onko kivaa? Ei. Eikä pidäkään.

Jos kyykkäilet vapaalla tangolla, varmistajan kanssa mörssääminen antaa luottoa. Silloin uskaltaa mennä syvälle kyykkyyn pelkäämättä lyhistymistä alle. Ja varmistajallakin voi olla ihan nastaa olla takana 😉

Kyykkäilyjen jälkeen jatkamme reiden koukistukseen ja ojennukseen. Kahdesta pahasta on paha valita pienempi paha. Riina uskoo reiden ojennuksen olevan helpompi (not). Arpaonni osuu puolestaan Anulla reiden koukistukseen (wihii). Vaan kun toistoja on mennyt parikymmentä, Tero muistuttaa, että kyseessä on sadan toiston sarja. Kuulemma kun hapotus alkaa kolmen-, neljänkymmenen kieppeillä, ollaan oikeassa painoluokassa. Hapotus on infernaalinen. Päätä ei voi kuin takoa siniseen penkkiin ja koettaa edes sillä tapaa saada taju kankaalle. Viimeiset viisikymmentä toistoa sarjasta kulkevat seuraavasti: viisi toistoa, lääh, puuh, kaksi toistoa, ei helv…, yksi ja puoli toistoa, mä en oo enää laskuissa, vajaa toisto, paljon vielä, PALJON???, nyt ei nouse, no pakko puhua kun ei vaan NOUSE, äitiiiii, 46 vielä jäljellä??, no joo jos en ois puhunu niin joo oisin varmaan jo tehny, tule ite tekemään, ei saat…, no niin nyt prkl mennään viimeiset, SATTUUU, nyt itkettää, byääääää…

Ai niin. Kun sadan toiston sarja on ohi, Tero muuttuu lempeäksi, kehottaa juomaan ja venyttelemään. Siis armahdettu tauko. Väärin. Toinen sadan toiston sarja samassa laitteessa perään. Sen jälkeen tytöt vaihtavat paikkoja ja taas 2 x 100. Siis yhteensä 400 toistoa täyttä laktaattituskaa. Avot!

”Älä mieti kipua, älä mieti kipua, älä mieti…”

”M-i-n-k-ä h-e-l-e-k-u-t-i-n v-u-o-k-s-i m-i-n-ä t-ä-t-ä t-e-e-n v-a-p-a-a-e-h-t-o-i-s-e-s-t-i?”

No, tytöt, kuinka kulki?

”Parhaani tein ja katsotaan, mihin se riitti.”

”Viekää se kamera %&°€/=?&##/:n.”

Tero, Tero, tuo pudotussarjojen ja toistomäärien ylijumala. Hallelujaa-ylistykset kajahtelevat bodymekan kattoon, kun itse pääpiru ohjaa hack-kyykkyyn. Vetreyttää kuulemma. Tero antaa Saulille PT-vinkin: oli kyseessä sitten miinus kymmenen rasvaprosenteissa elvistelevä lihassäiekimppu tai 73-vuotias keppijumppaava Martta-mummo, yksi periaate on aina sama. Periksi ei anneta. Joo, Tero. Perille olisi oppi mennyt vähemmästäkin.

Suosittelemme jokaiselle synnytykseen valmistautuvalle käymään läpi tämän jumpan. Sen jälkeen muksun pyöräyttäminen maailmaan ei tunnu miltään.
Välistä unohdimme ottaa kuvaotoksia vielä hiukan lisää lämpöenergiaa tuottavasta prässin pudotussarjasetistä (tai oikeastaan pyramidisarjasta, jossa painoja ensin kevennettiin, sitten lisättiin ja taas kevennettiin). No, eipä tuosta enää treenin jälkeen ollutkaan enää muistikuvaa. Joka tapauksessa, ei muuta kuin smithiin kapealla asennolla ja peppunen niin pohjaan, että Mielikuva-Teron upeaa pedagogiikkaa havainnollistava kuvitteellinen tappi uppoaisi kuin paistimittari kinkkuun. Ja Anuhan kyykkää alas.
”Ota happea ja sitten mennään.” Ja niin muuten mentiin.

Vapun, juhannuksen, joulun, laskiaisen, kaatuneiden muistopäivän, helluntain, Suomen jääkiekon maailmanmestaruuden, Jari Bull Mentulan ja Unkarin uuden presidentin Janos Aderin kunniaksi kävelemme vielä muutamaan otteeseen WFC:n Via Dolorosaa. Syntisen askel painaa kuin kivi, ja viimeisillä voimanrippeillään naisparat roikottavat käsissään armottomia rautakuormiaan. Tero laskee viimeisen kierroksen sekunnit. Kolmekymmentä sekuntia aikaa askeltaa päästä päähän. Kolmekymmentä sekuntia. Anu pysyy vaivoin tajuissaan ja hoipertelee kuin janoinen aavikolla viimeiset askeleet. Kaksikymmentäkuusi, kaksikymmentäseitsemän, enää muutama askel, kaksikymmentäkahdeksan, kaksikymmentäyhdeksän, kolmekym… Anu tuupertuu maahan. Silmissä näkyy tähtiä. Hetkinen, nyt näkyy valkoinen, kirkas valo. Heaven. Hetken ajan Pietari pohtii taivaanportilla, kuuluko Anu ylä- vai alakertaan, mutta juuri kun Manalan tuliset atraimet ovat jo ottamassa terävillä kärjillään vastaan, Anu virkoaa Riinan vesipullosta. The Mission Is Completed. Ylijumala-Tero armahtaa.

Kuin pääsiäisen kärsimysnäytelmästä. Anu sovittaa kaikkien dieetillä lipsuneiden synnit.
Riina ja Anu vaappuvat viimeisillä voimanrippeillään portaat pukuhuoneisiin ylös, kun Minna aloittaa Bullfarm-Juhan kanssa alakroppatreeninsä. Ilme kertonee, ettei yhtään helpommalla päästä tänäänkään.  Nyt Minnan puheet lunastetaan teoiksi. Reenataan niin perkuleen ISOSTI. Räyh.
Eureisille ojennusta, mitäpä muutakaan.

Juha ei anna taivahan korkeuksista armoa. Minna säilyy pitkään yllättävän tyynenä, joten nyt pieni irvistys kertoo jo siitä, että kipuraja on heilahtanut rikki. Niin kuin pitääkin.

Minna on saanut hurjasti lisää lihasta sorjaan kroppaansa. Personal traineriksi syksyllä valmistuva tummaverikkö haluaa nyt keskittyä muidenkin treenin ja dieetin edistymiseen ja on luvannut huomaavaisesti kannustaa Anuakin kisaprojektissa. Anu on huomannut dieetillä, kuinka haastavaa ja päänupille kuluttavaa on jatkuvasti mittailla ja punnita ruoka-annoksia ja huolehtia, pysyykö painonpudotustahti aikataulussa syksyyn. Siksi hän ei ihmettelekään, että Minna haluaa nyt hetkeksi irrottautua lapuista, lipuista, grammoista ja millilitroista ja syödä vapaammin. Teräksenluja Kikke totesikin Minnan vähän pyöristyneen sitten Turun kisojen, mutta Minna naurahti lihavien olevan leppoisia. Minna kuitenkin muistuttaa, että kun elopaino alkaa olla yli 95 kilogramman, hänellä voi jo vinkkaista rajoittamaan hitusen ananas-banaani-maitorahkoja ja kananmunaleipiä. Anun mielestä Minna kuitenkin hehkuu nyt erittäin kauniina, jopa viehättävämpänä kuin kisoissa, kun lihakset näyttävät päinvastoin pyöreämmiltä ja muutenkin koko kroppa on kuin upeista pakaroistaan tunnetuilla tummilla naispikajuoksijoilla.

Askelkävelyä. Jos tossu nousee liian kevyesti, treeni ei ole ollut tarpeeksi tehokas. Minnalla ei nouse. Niin kuin ei pidäkään.

Minna on pyörähtänyt tapaamassa koutsiaan jo sillä välin, kun Riina ja Anu ovat kirjaimellisesti vikisseet prässeissä, smitheissä ja hackeissa. Fitfarmin toimistoon pyyhältää Hunks-Sale, Bikini-Riina ja Scorpion-Anu.

”Jari, ryhtyisitkö sittenkin valmentamaan triathlonille?”

Riina ei ole ollut vielä päivääkään dieetillä, saati vääntänyt aamuaerobisia, mutta jo nyt vatsalihakset piirtyvät syvänä viivana sivuille. Riinan masun malli onkin upea. Jari on luvannut vyötäröltä karisevan vielä parikymmentä senttiä pois kisoihin, joten uuma tulee olemaan kapeampaakin kapeampi. Riina saa muutenkin positiivista palautetta: jalkoihin on tullut muotoa, peppu on pyöristynyt (kiitos Tero) ja kroppa on kiinteytynyt kauttaaltaan. Riinan eksoottiset kasvonpiirteet, korkeat poskipäät ja kissamaisen vinot, siniset silmät ovat syyskuussa lavalla ehostettuna ja dieetin tuloksena entistä erottuvampana sellaiset, että muut kilpailijat – varokaa.

Pyykkilauta-Riina. Vatsa ja jalat ovat ehdottomia vahvuuksia, ja niitä bikini fitneksessä arvostetaankin.

Mentula jakaa Anulle uuden dieettiohjelman, joka pudottaa vihreiden vihannesten määrää rajusti. Nyt Anun kolmen kilon rehusatsi on historiaa, ja tilalle tulee rajoitettu määrä pupujen heinää. Parsa-Anu miettii kuumeisesti, mitä hän tulee nakertelemaan kesän aikana. Pahvia? Purkkaa? Riina puolestaan saa ensimmäisen rasvanpolttoruokavalionsa. Kaivattua aamupuuroa ei edelleenkään heru, vaan aamiainen koostuu munakkaasta ja vihanneksista. Pohdimme myös Jarin logiikkaa jakaa osalle valmennettavista (Minna ja Riina) banaani palautukseen treenin jälkeen ja osalle (Anu) ei. Tulemme päivänselvään tulokseen: kyse on apinageeneistä, joita savanneille ja viidakoihin luodulla Minnalla luonnollisesti on. Riinan apinageenit liittynevät jotenkin Keiteleeseen, josta Riina on kotoisin. Anu taas lienee olevan Sinikka-mummonsa luotettavan sukututkimuksen mukaan venäläistä aatelista tsaarisukua, jonka geenit sulattavat maltoa treenin jälkeisessä palkkarissa parhaiten.

Ennen kotiinlähtöä naiset pyyhältävät Biancaneveen kisabikinien ensimmäiseen sovitukseen ja kankaiden valintaan. Riina haluaa korostaa sinisiä silmiään kirkkaanoranssilla kankaalla, joka tuleekin taatusti loistamaan lavalla varsinkin, kun iho on maalattu tummaksi. Anu haluaa pitäytyä tyylikkään maanläheisissä sävyissä ja valitsee tummanvihreän kankaan. Jätetään lookeista kuitenkin jotain vielä salaisuudeksi syksyyn. Kisabikineja voi siis ja pitääkin käydä sovittamassa jo hyvissä ajoin ennen kisoja, koska alkusyksystä kisabikiniruuhka on jo melkoinen ja toisaalta kankaiden mittoja saadaan koko ajan ammattilaisten käsissä muokattua sitä mukaa kun dieetti etenee. Minna ei ole reissulla juurikaan paljoa ostellut, joten kevään viimeisiin viileisiin aamulenkkeihin sopii minnamaisen blingbling-pipo.

Minnalle löytyi biksujen sijaan pipo. Käsin blingattu, tietenkin.

Automatka taittuu nälkäisenä, väsyneenä mutta entistä motivoituneempana. Anu haukkaisee leijonan kitaansa jäävuorisalaatista viimeiset rajoittamattomat haukkaukset. Huomenna kaalit ja parsatkin tulevat siis kulkemaan vaa’an kautta. Kananmunat kulkevat tuttuun tapaan kuorimattomina, keitettynä tosin, ja 40 gramman kananmunavalkuainen on suunnilleen yksi kananmunanvalkuainen. Anun empiiristen tutkimusten mukaan kananmunavalkuaisen paino vaihtelee n. 38-42 gramman välillä. Toki poikkeustapauksia suuntaan tai toiseen löytyy, mutta Anulle se ei ole niin nuukaa (terveisiä Jarille).

Märehtijä-Anu.

Bodailijoiden pelastukseksi kaupoista alkaa taas saada munia entiseen malliin. Ja mielellään niitä hintaystävällisiä tehotuotettuja häkkimunia, kiitos, toivoo Luomu-Anu.
Autossa Minna rouskuttelee jälleen kuivattuja hedelmiään ja esittelee suklaa-chili-kahviaan. Riina makustelee dieettiohjelmansa ruokia jo mielessään. Sauli kertoo innokkaalle naisseurueelle Hunkseista. Hunksit esiintyvätkin Jyväskylässä 12.5. Likkojen Lenkillä. Tule mukaan reippaaseen ulkoilutapahtumaan ja nautiskele samalla silmänilosta!

Kahvin kofeiini on dieetillä tervetullutta kiihdyttämään aineenvaihduntaa. Hörpi siis sumppia hyvällä mielellä!

Riinan dieetissä ei turhilla hiilareilla juhlita. Vaan mitäpä niillä… Pääasia on, että kiristyy 🙂

Jatkossa kunto tulee siis tiukentumaan kahta kovemmin, kun Anu ja Riina porhaltavat dieeteillä. Minna lupaa vahtia, että ruodussa pysytään. Ja Tero, ensi treenissä eivät muuten tytöt enää itke.

minna

7 vastausta artikkeliin “Nautinnollinen kärsimyspäivä @ WFC”

  1. Loistava kirjoitus! Hekottelin täällä aivan kippurassa! Ja samaa mieltä siitä, että Minna näyttää nyt paljon upeammalta, kuin dieettikunnossa. Täyteläiset lihakset ja hehkuvat kasvot! Hyvä tytöt. 🙂

  2. Nyt tsemppiä Anu dietille, ei lipsuta 😉 Sillon kun on nälkä, niin pitää miettiä vaan että RASVA palaa!!

    Ja tsemppiä toki myös Riinalle 🙂

    -E

  3. Anonyymi: Juttelimme juuri eräs päivä, että ihannekuvamme aivan rasvattomasta naisvartalosta on kallistunut hivenen pehmeämpään, terveeseen, atleettiseen naisvartaloon. Kisakunto ei olekaan pitkän päälle normaali olotila naiskropalle, kun rasvan määrä on niin pieni. Mutta aivan samaa mieltä, Minna näyttää nyt hyvälle (t. Anu). Kiitos positiivisesta palautteesta! 🙂 -Minna ja Anu

    Eevsku: Kiitti tsempistä! Musta tuntuu, että sulla on itsekuri paljon lujempi kuin mulla 😀 Oon vähän suuripiirteinen ihminen, ja tuo mittailu tahtoo tuottaa ongelmia.. Mutta rasvan palaminen on tosiaan hyvä motivointikeino! Tuskin maltan oottaa, millainen fitnessbeibe susta kuoriitukaan vielä tuosta nykyisestä kunnostakin, niin upeasti lihasta (Fastin blogin kuvat, HUHHHUUU)! 🙂 Motivaatiota dieetille! T. Anu

  4. hei teillä on ihan mieletön blogi ja minnalla ihania juicyn vaatteita ja toi lv:n laukku taitaa olla speedy? minkäkoikoinen se on? ja ootko siihen ostanut ton pidemmän hihnan 🙂 ootte ihanan hauskoja ja tuutte tsemppaan mua huomenna alkavaan superdiettiin! kiitos!

  5. Eevsku: Voi, kiitos tunnustuksesta! Laitetaan ehdottomasti mekin tunnustuspostaus mieleen. On niin paljon hyviä ja erilaisia treeniblogeja, että jokainen ansaitsi oman mainintansa 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta