Terapian tarpeessa? Lenkille siitä!

Auringon säteissä kylpevä Rantaraitti odottaa kahta innokasta ja yhtä kärttyisää lenkkeilijää. Jätetään arvoitukseksi, kuka on kukin. Kuvat tulevat noin vajaan viikon takaa torstailta, mutta mikään ei lenkeillä ole ainakaan toistaiseksi muuttunut: jokaikinen aamu samat talsitut kilometrit, samat lasketut minuutit, samat ahkerat vastaantulijat, samat veikeät puskista kömpijät. Tältä näyttää Jyväskylä aamulla klo 06.29.

Kaupungin hiljaiset kadut täyttyvät hiljalleen askelten kopinalla.

Minnan ja Anun aamureippailuun liittyy tällä kertaa myös Riina. Riinalla ei ole toistaiseksi vielä kuin muutama aamuaerobinen viikossa, mutta todennäköisesti määrä tulee vielä kasvamaan. Likka istuskelee laiturin laidalla ja nauttii verkkaisesta aamutunnelmasta. Järven pinta on peilityyni, ja herää jo ajatus polskahtaa veteen. Tulevana viikonloppuna luvassa onkin ehkä pientä vesileikkiä… Bikinit päällä, tottakai.

Vaihtele välillä lenkkeilymaastoa. Asfaltilla, luonnonpoluilla, kivetyillä kävelykaduilla ja hiekkateillä saat lenkkiin uutta ärsykettä. Tutustu kesällä vaikka pyörällä sinulle ihan uuteen maisemaan! Riina on suhannut Jyväsjärveä ympäri myös rullaluistimilla kiitäen.

Riina on aloittanut viikolla ensimmäisiä kunnon ohjauksiaan: pumppia, sisäpyöräilyä ja corea. Rutkasti uutta opeteltavaa, haastetta ohjata musiikkiin, koutsata, neuvoa, vieläpä tehdä itse kaikki täydellisesti samaan aikaan. Ryhmäliikunnan ohjaaminen voi näyttää simppeliltä, mutta ohjaajalla pyörii usein monta kymmentä asiaa samalla kertaa mielessään. Onko musiikki ok, näkyvätkö liikkeeni asiakkaile, kuuluuko mikki, pysyvätkö kaikki mukana, tuleeko antaa liikevaihtoehtoja, onko kaikilla turvallista, onko liikunta tarkoituksenmukaista ja tehokasta?

Tuore ohjaaja kertoo tuntien menneen nappiin, mutta ohjaaminen on todellakin alussa haastavaa. Onneksi ohjaajallakin on lupa olla ihminen, ja kukaan ei ole heti seppä syntyessään. Riinassa on kuitenkin loisto-ohjaajan ainesta!

Anu porhaltaa paikalle muutaman minuutin myöhässä, mikä on erittäin harvinaista. Siili ei ole kuulemma tällä kertaa jäänyt alle, mutta kootut selitykset katabolisesta kännykkäherätyksestä ja kissasta lavuaarin tukkona alkavat. Minna osaa laittaa mimmin kuin mimmin ruotuun ja napauttaa startin lenkille alkavan N-Y-T. Ei turhaa jossittelua, hidastelua, vitkastelua, kitkuttelua. Vinkki: jos aamulenkki tuntuu pahalta, kylmä huuhtelu vedellä kasvoille, jonkinlaiset yleistä julkisten paikkojen siveellisyyttä kunnioittavat vaatteet päälle ja tossut jalkaan. Ovi auki ja pihalle lomps.

Kuvassa näkyy vielä Anun 7-vaihteinen, punainen Helkama, jonka joku pitkäkyntinen tiistaina 29.5. varasti Juomatehtaan liepeiltä. Jos näet voroa, nappaa pyörä omistajalle takaisin. Löytöpalkkiona treenishockit ja Bullin fanipaita!

Olemme puhuneet paljon varsinkin off-kaudella vaivaavasta tai pikemminkin mukavaan uneen tuudittavasta hiilaripöhnästä. Ai mikä pöhnä? Kyse on taatusti jokaiselle tutusta iltamyöhän, jopa yön, joillakin ehkä lauantain aamuyön, hiilari- + rasvamätöstä, jossa kaikki tärkkelyspitoinen, rasvainen, suolainen ja makea on suotavaa. Paljon kermapottuja, höttösämpylää, nuudeleita, ranskalaisia, tortilloja, ketsuppimakaroonia, pestopastaa, uusia voiperunoita, paistettua valkosipulipatonkia, öljyssä kuullotettuja bataattilastuja, omatekoista paksua pannupitsaa, päälle kylkiäisinä makkaraa, sipulia, parmesaania, kebabia, ananasta, avokadoa, jalopenoa, tonnikalaa, kinkkua, kanaa, pekonilla kuorrutettuja herkkusieniä, mozzarellaa, tomaattia, jauhelihaa, katkarapuja, munakoisoa, salsadippiä, majoneesia, jälkkäriksi hedelmiä kermavaahtorahkalla, Ben & Jerry’s -jätskitönikkä, salmiakkia, lakua, tiramisua, paahtovanukasta, korvapuusteja, munkkeja, mansikkakakkua, mustikkakukkoa vaniljakastikkeella, lihapiirakoita, irtokarkkia, valkosuklaajogurttirusinoita, fetapasteijoita, tuulihattuja, laskiaispullia, marenkeja, uunijuustoa, piparkakkua ja aurajuustoa lakkahillolla… Kun näitä vetää kitusesta alas sänkyyn tainnuttavan määrän, lopputulos voi olla aamulla kaikkea muuta kuin selvä.

Yllä oleva teksti ei liity millään lailla kuvaan.

Likkojen lenkki laukataan kuitenkin leikiten massulaukku tyhjänä. Askel nousee keveästi, ja mieli on virkeä. Minna kertookin varsinkin dieetillä ollessaan ajatusten välillä olleen aamuisin kristallinkirkkaita ja mielen seesteinen (mitä monet epäilevät suuresti). Koetapa joskus kesällä herätä anivarhain aamureippailulle ja vasta sen jälkeen popsia makoisa aamupala. Ruokakin maistuu paremmin, ja näläntunne on oikea, kuin että puuron haukkaa vastentahtoisesti kiireessä napaan.

Kavereiden kanssa lenkkeily toimii oivasti myös terapeuttisena hetkenä. Lenkille ovat jääneet monet yksin suunnattomilta, ylitsepääsemättömiltä vuorilta tuntuneet esteet ja murheet, kun ne on saatu jakaa muiden kanssa. Suomalaisilla on valitettavan yleinen tapa ratkoa murheet aamuyön tunteina kupposen jos toisenkin äärellä ja tilittää pienissä viinaksissa kaikki kuona ulos, joskus valitettavasti vähemmän kehittävällä tavalla. Ystävää hihasta kiinni, yhdessä askelta toisen eteen ja kumpikin vuorollaan saa suodattaa sen, mikä mieltä painaa ja toinen kuuntelee. Kas vain, lenkin jälkeen paitsi olotila myös mieli on keventynyt. Jos äiti tietää, niin tietävät myös tehotytötkin. Toimii!

Offilla nautiskeleva Minna on jäänyt aamulenkkeilyyn postitiiviseen koukkuun. Riina porhaltaa innokkaana ainakin vielä tässä vaiheessa aerobisiaan, mutta saapa nähdä, kuinka tilanne muuttuu viimeistään elokuussa…

Huomenna aamulenkit starttaavat jo ennen kukonlaulua. Pidetään reipasta lenkkimieltä yllä!

minna

6 vastausta artikkeliin “Terapian tarpeessa? Lenkille siitä!”

  1. Moikka taas!

    Joo pienestä asti oon ilmassu asiat tyyliin ”mä meen” ja ”mä teen”, et päättäväisyyttä ja tahdonvoimaa ei ainakaan puutu 😀 Mut tässä hommassa pitää olla sitä kärsivällisyyttäkin, minkä olen oppinut elämässäni vasta muutama vuosi sitten!

    Kyllä tää omalta hommalta vaikuttaa, ja siltä näyttää teilläkin. Oikealla tiellä molemmat! Ja mut voi nähdä fitnessexpossa Dcoren standilla, joten eiku moikkaamaan! 🙂 Ja tietty keväällä sit fitness classicissa toivottavasti kondiksessa.

    -Mari

  2. Mariliisa: Tuttuja tuntemuksia, omapäinen saakin ja pitääkin vähän olla. Viimeistään dieetti on kuitenkin opettanut, että tahtoa tarvitaan, jos homman haluaa tehdä kunnolla. Ja sitä kärsivällisyyttä, paaaaljon =D Lihas ei kasva hetkessä eikä se painokaan humahda kisakuntoon yhdessä yössä. Välillä tulee takapakkia, välillä mennään kohisten eteenpäin… Oppia ikä kaikki ja aikaa kasvaa kärsivällisemmäksi.

    Pitääpä tulla Expossa moikkaamaan! Ja keväällä lupaamme kuuluvasti kannustaa katsomossa! 🙂

  3. Täällä utelias kyselee, että onko aamutuiman lenkkinne reipasta kävelyä, vai juoksua? 🙂 Itsekin pohdin, josko ajoittaisi lenkit illan sijaan aamuun, mutta aamulla tuntuu että juoksu ei ota kulkeakseen. Kävely voisi sen sijaan onnistuakin.. 🙂

  4. Anonyymi: Ihan vaan reipasta kävelyä. Tarkoituksenä on lähinnä aineenvaihdunnan starttaaminen, ei niinkään yltiöpäinen maratonharjoittelu 😀 Toki lenkkiin voi liittää esimerkiksi porrasjuoksua, hyppyä, loikkia ja lyhyitä spurtteja, jos yhtäjaksoinen juoksu ei maistu. Mutta ihan reipas mutta lempeä aamulenkki voi toimia alkuun parhaiten. Aamutuimia aerobisia! 🙂

  5. Laura: Samat sanat sulle! Taidetaan ajatella pitkälti samoin 😉 Melkoinen tehopaukkaus muuten oot! Säkin taidat olla ryhmäliikunta-aktiivi? Luin (Anu) tuon postauksesi, jossa kerroit ryhmäliikuntaohjaajan haaveista. Hae ihmeessä heti, kun vaaan pääset vaikkapa Les Millsin ohjaajaksi! Oot taatusti monelle hieno ja inspiroiva esimerkki. Jumppaohjaajan työ on välillä haastavaa, mutta ehdottomasti antoisaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta