Hanskojen namuttelua

Olisikohan ollut Mika Nyyssölän mukaan optimaalinen liike tuplahauisposelle? Taisipa olla.

Okei, kerrataanpa heti alkuun kuulumiset. Tarkemmin ottaen dieettikuulumiset. Kyllä, aamuheräämiset ovat olleet edelleen tuskaa. Kyllä, repsahduksia on sattunut (Anu oli ostanut kissalleen tarjouspaketin jauhelihaa, mutta pahimpaan katabolian tunteeseen haukkaisi mirrin edestä 400 gramman jauhelihapönikän ja kylkeen muutaman rapeaksi paistetun kananmunan keltuaisineen). Kyllä, repsahduksista on toivuttu. Ei, itsesäälissä ei ole jääty rypemään. Kyllä, Minna on torunut kovasti. Ei, Anu ei ole aina totellut. Kyllä, Anu on kehittänyt uuden dieettifilosofian ”kärvistele kuusi päivää ja tankkaa 10 000 kcal yksi päivä”. Kyllä, filosofiasta voi tarpeen tulleen joustaa esimerkiksi paastoten joka toinen päivä, tankaten joka toinen päivä. Kyllä, tällainen dieetti nostaa leptiinitasoja, mikä kiihdyttää rasvanpolttoa. Ei, emme anna takuita ko. metodin onnistumisesta.


Treenit ovat valoisten kesäiltojen kunniaksi siirretty ehtoopuolelle, ja puoli seiskan iltatreeni vaatii jo hienoista organisointia, jotta paikasta toiseen päästään jouhevasti siirtymään. Päätämme riuskaista alkuun olkapäille varsinaisen jättiläissetin: pystysoutua smithissä, perään vipareita sivuille, kiekolla suorin käsin ojennus eteen ja loppuun takaolkapäille hämärää heiluttelua. Tuttuun tyyliimme jätämme lämmittelyt amatööreille. 4 liikettä perä perää kertaa kolme kierrosta. Ruisranne-Anu aloittaa.

SATSin PT-Jannen mukaan olkapäille tekee nannaa pitkät jättiläissarjat ja useat eri liikkeet peräkkäin. Olemme samaa mieltä.

Lainataan vielä PT-Jannea: ”Kun tuntuu, ettet jaksa, jaksat vielä puolet.” Näin on.

Dieettiolotilat ovat heitelleet mielialoja kuumien aaltojen tavoin ylös alas. Minna jakaa sympatiaa ja ymmärrystä, mutta muistuttaa, että nyt painiskellaan henkisen kantin syvimmissä rakenteissa. Toiminnan naisena Minnalla on ihailtava asenne tarttua tarmolla kuhunkin projektiin, minkä hän saa tartutettua muihinkin. Hänen PT-harjoitusasiakkaanaan hurjasti edennyt Anne onkin pudottanut painoaan jo liki kymmenen kiloa, eikä tahti ole hyytynyt. Päinvastoin: ryhmäliikunnasta on löytynyt miellyttävä henkireikä arkeen ja salitreenitkin ovat tulleet entistä tutummiksi, eivätkä ne enää kummittele testosteronimörkönä taustalla. Nyt Minna puolestaan psyykkaa itsensä hauiskääntöön scott-penkissä. Painoja on tähänkin liikkeeseen jouduttu keventämään, kun liike on oikeasti rutistettu hallitusti hauiksella eikä vasemman jalan pohkeella. Alkuun yksi kierros 10-15 toistoa, loput kolme kierrosta 8-12 toistoa. Pyrimme nyt välttämään lukijan vinkistä rönöttämistä penkillä, ja heti tuntuikin ilkeämmältä. Kiitos rakentavasta palautteesta, pyydämme jatkossakin laittamaan rohkeasti parannus- ja korjausehdotuksia liikesuorituksiin vaikkapa kommenttiboksiin.

Minna muistaa ensimmäisen dieettinsä menneen kuin oppikirjoista. Dieettaamisen euforia vei mennessään, kun runsaasti syömällä laihtuikin. No, muutosta entiseen omenan syömiseen kerran päivässä tulikin jonkun verran.

Ojentajapunnerrusta perään. Tiesitkö, että ojentaja on anatomian oppien mukaan vahvempi kuin hauis? Anu tekee tässäkin asiassa anatomisen ihmeen, koska hän ei tunne käsitettä heikompi. On vain vahvinta laatua.

Ylhäällä jätä tanko hiukan lähemmäs otsaa, saat pysymään tuntuman ojentajilla.

Lyhyen mutta sitäkin ytimekkäämmän treenin päätteeksi pumppaamme superina hauiskääntöä taljassa ja ojentajadippiä, joiden perään viimeistellen hauiksia ristikkäistaljassa. Nelja rundia, 10-15 toistoa. Ristikkäistaljahauista 3 x 10-15. Huh, kun käy selostus tylsäksi. Koettakaa kestää, paljasta pintaa tulossa.

Pumppi pakkaantuu pattiin.

Kun voimat ovat kasvaneet, syliin voi aina napata lisäkiekon tai tangon. Siis voi, ei kannata. Keventyneessä olotilassa Anu jaksaa jaksaa vaan, toisin oli äsken.

SATSilla käy varsinainen kuhina rinta-penkki-hauis-käsipaino-akselilla, ja kyynärpäätaktiikalla joudumme hätistämään muutaman kynäniskan tieltämme. Jäämme hetkeksi syrjään seuraamaan miesvaltaisen treeniyhteisön laumakäyttäytymistä. Ympärillämme pörhältää varsinainen kuhnuriparvi, kunnes itse päällikkö, lauman suurin alfa, väläyttää reviirin merkiksi muille uhkaa enteilevän ojentajaposen. Kahden kilon hauispainot lentävät säikähdyksestä janipettereiden käsistä, ja datanörttien luihut hartiat lyhistyvät entisestään kasaan. Keskuspäällikkö Nalle on saapunut treenaamaan.

Nalle-Pump perjantaisin SATSilla. Be there or be square. Suomennettuna ole paikalla tai olet kynis.

Emma ja Riina ovat saapuneet vielä jo meille myöhäiseen ilta-aikaan venyttelemään, kekkuloimaan ilkosillaan – ja tietty jauhamaan kaikkea enemmän ja vähemmän fitnessasioiden vierestä. Kolmen naisen yhtäaikainen dieetti saa aikaan kokemuksia, joita vaihdamme sisarellisesti ja toisia myötäeläen kuunnellen. Ketä vaivaa kämpän villakoirat, ketä arjen aikataulut, ketä sukulaiset, ketä naapurit, ketä törkeät autoilijat, ketä muiden ärsyttävät FB-päivitykset, ketä nämä kaikki.

Offillakin Minna panostaa liikkuvuuteen. Ensi vuodeksi Minnan bikiniohjelma tullee sisältämään häikäiseviä joogamaisia asentoja, stringibikinit yllä tottakai. Mitä sitä ei urheilun eteen tekisi.

Yleensäkin treeneissä raikkaan kaunista Riinaa ei meinannut tunnistaa, kun hän oli avannut kuohkean lettinsä. Odottakaapa vaan syyskuuhun.

Lukijoita taatusti suuuuuunnnattomasti kiinnostaa, missä vaiheessa ruumiilliset taideteoksemme elävät. No, Minna porskuttaa edelleen selkä leveällä offilla, ja lihaa taotaan nyt, kun bodyrauta käy kuumana. Anulla on puolestaan kisoihin vielä kolmisen kuukautta aikaa, mutta rehellisesti – motivaatio-ongelmat ovat vaivanneet. Anulla on tapana lyödä leikiksi ja sananmukaisesti läskiksi välillä koko homma, jos tiettyä vaihdetta ei löydy päälle. Nyt pari viimeistä viikkoa ovat menneet turhia kieltelemättä ja kaartelematta joka ilta plussakaloreilla, ja lautaselle on kasattu mm. ylimääräisiä pähkinöitä, maitorahkaa, marjoja, lihaa ja kasviksia. Nälkä on ollut hurja, kun kulutustakin on ollut useina päivinä melko lailla, kun päivään on saattanut mahtua salitreeniä, jumppaa, jumppaa, jumppaa ja vielä kerran jumppaa. Mutta Bullin sanoin dieetti koettelee kaikkia ja se, kellä kantti kestää, selviää lavalle kunnossa. Ääh, jätetään turha spekuloiminen ja tarpeeton pyörittely. Ei passaa olla liian ankara. Otetaan sille.

Alla oleviin urheiluhenkisiin kuviin lainaamme kenenkäs muunkaan kuin Antero Mertarannan Wikisitaatteja. Ollos hyvä.

”Suomi nautiskelee, namuttelee. Tämä on kuin savolaisilta markkinoilta: siellä naatitaan, naatitaan, naatitaan.”

 ”Kaunista katsottavaa, vaikkei tässä mitään kauneuspalkintoja jaetakaan.”

”Ja nyt pääsee suomipoika höyläämään.”
minna

8 vastausta artikkeliin “Hanskojen namuttelua”

  1. Bloginne on aina yhtä raikkaan luettavaa 🙂 Antaa tsemppiä mun treeniin… vielä toivoa on! Pitää jaksaa painaa vaan 🙂

  2. Hei likat! Hitto taas teidän kanssa…

    Ostatteko mulle uuden läppärin koska kahvit lensivät taas näppäimistölle? Teillä on aivan sekopäinen huumori joka yhdistyy saumattomasti treenien raportointiin.Itseironian taitonne on lyömätön.

    Kummankin kehityksen seuraaminen on tosi mielenkiintoista!Minnan edellinen kisaprojekti oli kunnon trilleri, Anun tämänhetkinen samoin! Olette tämän bloginarkin suosikki. 🙂 Tsemppiä kummallekkin! Teidän asenne on parasta mitä Suomesta löytyy, menestys on taattu lähivuosina mihin ikinä ryhdyttekin!

  3. Luojan tähden KIITOS anulle siitä, ettei bodarin tarvitse joka_saatanan_välissä todistella että ”siis mä oon oikeesti supernaisellinen aina vaik käyn niinq salil”. No mitä sitten? Miksi kaikkien tarvitsisi olla??!! Mitä se naisellisuus edes on?
    Anu, kyynelsilmäinen kiitos sulle. Edellisen lisäksi olet ehkä vastentahtosesti esikuva meille sh-taustaisille. Kiitti rohkeudestasi.

    Ja Minna ei kyllä jää toiseksi.Sinäkin vaikutat aidolta, omalta itseltäsi. Parivaljakkona osoitatte, että naiset ovat keskenään erilaisia eikä ole yhtä oikeaa (eli naisellista) tapaa olla nainen. Feministi kiittää.

    Rock on!!

  4. Anne V: Sulla on edennyt projekti ja tulee jatkossakin etenemään niin upeasti, että voit olla ylpeä itsestäsi. Täältä valtavasti tsemppiä ja luottoa kohti seuraavia välietappeja! 🙂

    Anonyymi: Apuaaa, täällä tulee niin hyvä mieli, että unohtuu dieettinälkäkouristuksetkin! Kiitos! 🙂 Sekopäisyys on tässä lajissa varsinainen hyve, ja itselleen on vaan opittava olemaan armollinen. Myös nauramaan. Siinä mielessä soisimme jokaisen kokevan myös niitä vastoinkäymisiä, tappioita ja häviöitä, koska loppujen lopuksi ne ovat tärkeämpiä kuin voitot. Kasvattavat, motivoivat opettavat tekemään asiat paremmin, huomaamaan, ettei maailma kaadukaan siihen, ettei ole paras ja aina ykkönen. Menipä jälleen vähän aiheen vierestä… 😀

    Dieettiprojekti pyritään pitämään niin jännittävänä kuin vain suinkin. Luvassa yöllisiä katumusharjoituksia, aamuisia paastolenkkejä, kasoittain kofeiinitabletteja ja kurottuja nälkävöitä!

    Anonyymi: ”Parivaljakkona osoitatte, että naiset ovat keskenään erilaisia eikä ole yhtä oikeaa (eli naisellista) tapaa olla nainen.” Viisasta ajattelua 🙂 Olemme huomanneet olevamme monissakin asioissa melko erilaisia. Koko kahtijaosta, nainen-mies-ajattelusta tulisikin siirtyä pikemminkin leveään haitariin, johon mahtuu sukupuolisuuden kaikki kirjot ja niiden toteuttamistavat. Jokainen olkoon oma itsensä välittämättä sen kummemmin sukupuolinormeista ja ulkoa tulevista odotuksista. Kehonrakennus ja fitness tarjoavat mielestämme vapaan kentän olla rohkeasti niin naisellinen tai miehekäs kuin haluaa, ja on valtava rikkaus, että meitä löytyy lajin sisältä hyvinkin erilaisia persoonallisuuksia. 🙂

    Anu kiittää kauniista sanoista syömishäiriötaustastaan. Alkuun mietimme, antaako fitnesstouhu yhdistettynä syömishäiriötaustaan hieman kyseenalaisen kuvan siitä, onko homma kovin järkevää, koska riski uudelleen sairastumiseen on taatusti tiukan arvostelulajin alla suurempi. Nyt dieetillä onkin välillä tuntunut ikään kuin paluulta vanhoihin, tiukkoihin sääntöihin, vaikka toki ruokavalio on nyt järkevä eivätkä laihdutus, alhainen paino ja rääkkääminen ole itsetarkoitus. Pyrimme jatkossa kertomaan dieettiprojektista niin, että se on hyvä erottaa kilpailukauden ulkopuoliseen treeniaikaan, jolloin on ehdotonta syödä hyvin, rennosti, olla plussakaloreilla ja antaa painon noustakin. Toivomme, että tervehenkinen suhtautuminen syömiseen säilyy jatkossakin.

    Kiitos mielettömästi kaikille kommentoijille! Vaikka sekopäistä juttua välillä heitelläänkin ja kankkua paljastellaankin, haluamme tarjota iloista treenifiilistä kaikille sopivan rennolla otteella! 🙂

  5. Vaikka kateus on pahasta ja vie helvettiin, niin oon mä silti teille välillä kateellinen kun teillä on noin vankka tukiverkosto ja ystävät ympärillä. 🙂 Itse kun tätä lajia vasta loittelen ja bodyhöpinää tursuaa joka rööristä ulos niin kuuntelijat kyllä loppuu kesken. En omista yhtäkään ystävää jolla olisi mun kanssa tämä sama harrastus, enkä oikein niitä ole onnistunut mistään onkimaankaan. Välillä se tuo olon etät on ihan yksin näiden asioiden kanssa.

    Olkaa siis onnellisia siitä että teillä on toisenne ja pitäkää toisistanne huolta. 🙂 olette ihania!!

    Janina

  6. Janina: Tuttuja tuntemuksia, alussa tuntui, ettei ketään tuntenut ja kaikki muut kaverit pitivät ympärillä kummajaisena. Kannattaa kuitenkin rohkeasti vaikka salilla käydessä koettaa tutustua pukkarissa muihin treenaajiin. IFBB järjestää nytkin kesällä treenileirin Lahdessa 7. ja 8. heinäkuuta, jossa tapaa lajin harrastajia. Lisäksi tänne blogiinkin saa aina höpötellä kaikkea, mitä mieleen tulee. Kysele Facebookissakin rohkeasti kavereiksi tuttuja bodykasvoja, jolloin saat kliseisesti verkostoiduttua. Ja esim. syksyn fitnessexpo on ehdoton kohtauspaikka, tule siis sinne! Vertaistuki on kieltämättä mahtava voima! 🙂 Toivottavasti saat mahdollisimman pian paljon uusia tuttavuuksia, nyt myö ainakin tunnetaan sut!

  7. Täällä vähän sama tilanne kun siulla Janina. Ite olen tosi innostunut ja motivoitunut treenaamaan tavoitteiden eteen, mutta tuntuu ettei lähipiiristä saa juuri tukea. Innostuksissani puhun ja puhun lajista ja aina se yritetään lytätä tai kyseenalaistaa. Onko tuossa mitään järkeä? Miks haluut näyttää mieheltä? Onko tuo siusta oikeesti kaunista? Se mikä lihakseen menee, on pois aivoista.. Tuntuu että monet pitävät salitreenaajia tyhminä, itsekeskeisinä ja pinnallisina (näillä sanoilla olen kuullut itsestäni puhuttavan)MIKSI?!? Kysynpä vaan, että keneltä se on pois, jos harrastan rakastamaani lajia enemmän tai vähemmän?!

    Siispä, tukiverkoston haaliminen tai edes ihmisen joka yrittää myötäelää, olisi paikallaan.

    Tässäpä teille tirahtelua perjantain-illan ratoksi. Kiitos ja anteeksi 😀

  8. Nuuna: Omassa lähipiirissämmekin on joillain ollut tuon kaltaisia ennakkokäsityksiä. Monelle kehonrakennus ja fitness tarkoittaa ainoastaan jatkuvaa kisakireää kuntoa ja siihen yhdistettynä muutkin keinot kuin kaurapuuro ja maito. Mutta kun hommaa on selventynyt ja kaverit ovat saaneet konkreettisesti seurata, että kyllä, fitnesslajeissa saa syödä ihan tavan ruokaa ja pahin itsensä pullistelu ja peilailu kuuluu suurimmaksi osaksi dieettikaudelle ja sekin tehdään siksi, että kyseessä nyt vaan sattuu olemaan arvostelulaji, ennakkoasenteet ovat pehmentyneet ja muuttuneet jopa positiivisiksi. Toivottavasti saat lähipiirisi ymmärryksen ja tuen alkuhämmästelyn jälkeen. Usko vahvasti omaan tekemiseesi ja muista, että meitä muita tukijoita löytyy aina 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta