Chiliä, Pippuria ja Tabascoa – Maustetytöt WFC:n Tulisissa Liemissä

Maustetyttöjen letkeä maanantaireissu: Scary-Minna, Posh-Emma, Ginger-Riina ja Sporty-Anu matkaavat kohti Hervannan lähiöitä ja Näsinneulan korkeuksia. Baby(aka Hunks)-Sauli on tänään jättäytynyt pois seurueesta omiin kiireisiinsä vedoten, mutta kvartettimme vahva lupaa pitää Jyppilän lippuja korkealla hänenkin puolestaan.

Minnan Louis Vuittoniin lentävät jälleen sulassa sovussa aminot, lompakot, banaanit, servetit, evässörsselit, muotilehdet, korkkarit, pyyhkeet, juomapullot, palkkarit, latarit, hiuspannat ja muovipussit. Minna on oppinut fitnesselämässään kerta kerralta entistä pakkaustehokkaammaksi, eivätkä kataboliset turhaketavarat valtaa enää kymmentä matkalaukkua päivän reissuun Tampereelle. Kahdeksan tunnin reissusta selviää hämmästyttävästi ainoastaan kahdella kassilla (plus paluumatkalla kahdella säkillisellä vaateostoksia).

Minna on varsinainen hedelmäfriikki. Banaanit, omenat, päärynät ja appelsiinit kruunaavat jälkkärinä kesäisen ruokapöydän tarjoilun. Mukana tuttu palkkaribanaani. Kipon sörsselistä ei ota Jaakko Kolmonenkaan selvää.

Minna ja Anu ovat edellisenä iltana pystyttäneet fitnessleirin, ja unet ovat jääneet valoisan kesäyön vuoksi neljään tuntiin. Kofeiinitabletteja muutama nieluun, ja meno sen kuin jatkukoon. Tosibodari jättää nukkumisen laiskemmille. Ja kun yötä myöten ei mätä mättöä mätön perään, aamulla herääminen ei tuota minkäänlaisia ongelmia.

Aikainen tipu kofeiininapin nappaa.

Puolen tunnin ajomatkan jälkeen Maustetyttöjen hämmästyttävän yhtä aikaa toimiva rakko meinaa pettää. Jämsän paikalliset kuppilanautiskelijat katselevat Riinan punaisten katseenvangitsijoiden perään (ja vähän muuallekin). Urheilija ei jouda moisista välittämään, vaan suit sait sukkelaan leidien huoneeseen ja kahvit trendikkäästi matkaan.

Wannabe?
Seuraamme kunnon etenemistä myös Jämsän huoltoaseman vessaopasteiden viereen piirretyn naisfiguurin siluetista.

Ei multa- vaan namusormi-Anu haravoi takin taskuun muutaman lakupussin. Tarkka myyjä kuitenkin huomasi salamyhkäisen operaation ja passitti pihalle ilman makean makeaa.

Minna hörppää ison kupillisen kahvia. Autossa kahvin ja Shock-latausjuoman yhteisvaikutus saikin aikaan no, hivenen pirteän olon. Kovin moni ei kuitenkaan havainnut poikkeavaa olotilaa normaalista ADHD-Minnasta.

Rallibeibeillä käy kaasujalka kuumana. Seurassamme ei vauhtia puutu, kurveista puhumattakaan.

Minna ja Anu säätävät autossa kymmentä minuuttia ennen Tampereelle saapumista päänuppinsa yhteiselle bodaustaajuudelle ja laativat päivän kiusanteolle juonen. Vuorossa siis tuttuun tapaamme alatyylinen treeni.

Minna raapustaa Dubaista tuliaisina tuotujen hiuspantojen kylkeen päivän jalkatreenin. Kun näyttää paperilla hyvältä, tulee taatusti tuntumaan pahalta.

Wolf Fitness Clubin seinälle on ilmestynyt valtaisa banderolli itse Jari Bull Mentulasta ja kuvankauniista EM-fitnessvoittaja Maikku Hiljasesta. Eikä suuren maailmanluokan tuntu jää tähän: Jutta ja superdieetit -sarjan kuvaukset ovat parhaillaan käynnissä. Treenimme tahtoo kärsiä, kun kuvausryhmä seuraa alati protreeniämme, mutta koetamme nöyrästi välttää turhia haastatteluja ja poseerauksia ja keskittyä olennaiseen. Aloitamme mörssäyshuoneesta kyykkäämällä.

Back to basics. Kyykkyä, maastavetoa, rinnallevetoa, työntöä, pystypunnerrusta, kulmasoutua, leuanvetoa. Niistä on isot bodarit tehty.

Fitnessguru-Tero vetää paraikaa tyylilleen uskollisia prässikutitteluja, ja joudumme kaaokseen ja sekaannukseen, kun haluttuun laitteeseen ei pääsekään. Anu juoksee kyynärpäätaktiikalla hack-kyykkyyn, kun isot pojat katsovat vierestä mennyttä paikkaa. Salilla pitää osata pitää pintansa. Ammattiurheilijalla on täysi oikeus ja sallittu röyhkeys mennä etuoikeutetusti laitteeseen tavis-Tepon ja perus-Pentin sijasta.

Hack on erinomainen etureisiliike, kun kyykkää pohjasta asti. Suuri toiveemme olisi saada omalle salillemmekin vastaavanlainen kapistus. Hoi SATSilaiset, laitetaanko toivomus eteenpäin?

Minna liimaa Otomixinsä tiukasti prässilevyn jarrupaloille. Prässiä sekä leveällä että kapealla asennolla. Irvistyksen makua, vaan se ei estä tekemistä. Kipukynnyksemme on kasvanut huomattavasti. Enää ei maitohappo kuin korkeintaan röyhtäisytä.

Kintut tulevat taatusti kauttaaltaan väsytetyiksi, kun leveyttä vaihtaa.

Etu- ja takareidet tehtiin oikeastaan jo ennen hackia ja prässiä, mutta annetaanpa kuvien tulla tässä. 100 reps. Jos jokaisesta pumppauksesta siirtyisi energiaa, sarjan jälkeen kertyneellä voimalla pitäisi toiminnassa puolen Tampereen kotitalouksien sähköt.

Teron viimekertaisessa treenissä Riina ja Anu väänsivät 2 x 100 reiden ojennusta. Tänään tehtiin vain 1 x 100. Ok, vähän laiskotti.

1 x 100 myös reiden koukistusta. Sarja on vähän kuin maratoonin juoksisi: alku tuntuu joo, ihan helpolta, kahdenkymmenen toiston paikkeilla hiipii epäilys voimavarojen riittämättömyydestä, viidessäkympissä ollaan jo epätoivon partaalla, seitsemässäkympissä tajunnan menetys on lähellä ja viimeiset kolmekymmentä menevät herran armosta, jos silläkään.

Minna Pajulahden edellisestä treenistä yhä edelleen tuoreena lihasmuistissa kokeilemma pitkää askelkyykkyä smithissä takimmainen jalka korokkeella. Liike ottaa juuri oikeaan targettiin. Tähän et tarvitse paljon painoa, usko pois.

Keskity vain ja ainoastaan painamaan tiukasti etummaisen jalan kantaa lattiaa. Se, mitä teet liikkeen jokaisessa sekunnin murto-osassa, on ratkaisevan tärkeää. Jokaikisessä sarjassa ja toistossa leivotaan kilpailijaa eteenpäin. Muista se.

Kikke saapuu paikalle, kuinkas muutenkaan. Jos et törmää Kikkeen WFC:lla, et voi sanoa olleesi koko paikassa. Kiken hanska on entisestään muhkistunut (tai jonkun toisen pienentynyt). Hän väläyttää ennalta-arvaamattomasti pienen Tampere-pöksyposen. Miten se aikaisemmassa postauksessa sanottiinkaan? Raudanluja nainen.

”No näytäks mnää nää mun housut? San nys snääki.”

Viimeiset viimeistelyliikkeet kankulle. Läpivetoa alataljasta, jakkaralle nousua (kaksimetrisille suunnattu pikku tuoli) ja askelkävelyä käsipainoilla niin paljon kuin menee. Lue neljä viimeistä lauseen sanaa. Aivan, tekee kipeää.

Ylhäällä pakaran puolikkaat ruttuun rusinaksi, alas tullessa reilu venytys. Viereisillä jampoilla oli sarjoihin keskittyminen välillä jotenkin hakusessa…

Taustalla näkyy WFC:n uudistettu ulkomuoto. Maikku Hiljasen profiili ilostuttaa treenaajien muuten angstipitoista pumppailua.

Funktionaaliset kahvakuulat käteen ja askelta toisen eteen.

Kiken kanssa toinen aktiivitreenaaja, Anna, on lähtenyt päivän ensimmäiseen treeniin. Hän treenaa yhteisen valmentajamme ohjeistuksen mukaan tuplatreenipäiviä, joilla pyritään saamaan varsinainen hc-kuormitus kohdelihakseen. Samana päivänä voidaan treenata selkä siis ensin heavy-tyylillä, sitten myöhemmin toisena treeninä pumppituntumalla. Treenipäiviä mahtuu viikkoon tällöin kolme. Tärkeää on panostaa riittävään ja huolelliseen ruokavalion koostamiseen ja syömiseen. Joillakin isojen ruokamäärien puputtaminen voi tuottaa alkuun vaikeuksia, sillä lihasta kannattaa kasvattaa maltillisilla plussakaloireilla. Onneksi meillä ei tuota ongelmaa ole.

Keskustelumme päätyi jotenkin kummasti ei navan alapuolelle vaan yläpuolelle, silikoneihin. Lopputulos: ei sitä tisseillä fitnessmestaruuksia voiteta.

Syömisestä puheen ollen jouduimme hieraisemaan muutaman kerran hien sumentamia silmiämme, kun itse telkusta tuttu koko kansan koutsi oli kerrankin hiukan paljastavammassa asussa. Olkapäät pullottivat Body Actionin paidan hihoista niin, että arvailuille ei jäänyt varaa. Tero valmistautuu itsekin syksyn kisoihin. Tiedät siis, ketä seurata kisakatsomosta – meidän lisäksi, tiätty.

Tero – Hervannan Hercules.

Anulla on puhtia vielä treenin jälkeen pariin tiukkaan hyppysarjaan, ja iloinen pupumme loikkii poing poing kohti kattoa. Puhuimme edellisessä treenissä CrossFit-, Xtreme-, Functional-, Plyometric-, Circuit- ja High Intensity -treenien yhdistämisestä peruspunttiiin. Tapanammehan ei ole ainoastaan puhua vaan myös tehdä.

Räjähtäviä, nopeita hyppyjä. Vain WFC:n bodytaivas on rajana.

Treenin jälkeen apetta rinnan alle. Persilja-Minna on ihastunut täysjyvänuudeleihin ja tankkaa niillä hiilarivarastot täyteen. Lisukkeena naudan paistijauhelihaa. Palautuminen käynnistyy. Uudet aminopalikat rakentuvat pala palalta reisien päälle. Treeni ei mennyt tänäänkään hukkaan.

Rautaa ranteisiin persiljasta. Vaihtele ruokia ja makuja! Kulinaristi-Minna aikoo laittaa illalla Riinan esimerkkiä seuraten täytettyjä paprikoita. Jos valitat bodyruoan olevan tylsää, kärsit ainoastaan luovuuden ja mielikuvituksen puutteesta.

Riina aiheuttaa pientä hämminkiä tiukoissa lantiofarkuissaan Fitfarmin toimistossa. Kuvausryhmä seuraa herkeämättä valmentajan ja valmennettavan tapaamista. Jari on tänään selkeästi erityisen tyytyväinen Riinan kuntoon. Emme epäile, miksi.

Jari harmitteli jälleen rankkaa työnkuvaansa, kun yhteensä neljä naista kävi pyörähtämässä hänen toimistollaan puoli-ilkosillaan.

Fitnesselämässä on opeteltava joustamaan välillä ruoka-paikoista. Rautatieaseman parkkipaikalta ei löydy vapaita penkkejä, mutta Anu löytää sopivan varjon kuumimmalta auringon porotukselta piilossa, avaa kookosöljypurkin ja alkaa lappaa seitiä, kananmunaa ja bataattia napaansa. Herkullinen tuoksu leijailee Tampereelle saapuneiden turistien sieraimiin. Katseisiin tottunut bodari ei välitä tuijotuksista ja yökkäävistä ilmeistä. Kun on nälkä, se ei kysy aikaa eikä paikkaa.

Auton varashälytys alkoi syödessä jostain kumman syystä soimaan, mutta kukaan ei uskaltanut tulla ryppyilemään. Bodaus on selkeästi tuottanut tulosta.

Minna nappaa vielä mukaansa Body-lehden lisäksi toisen raamattumme, Voguen. Seuraavien kisojen teemaa ja styleä on hyvä lähteä jo ajoissa miettimään. Ehkäpä Minna blondaisee heleän Scarlettin tavoin hiuksensa ja punaa huulensa kohtalokkaan punaisella? Ken tietää. Viime kisareissullakin hän kuljetti talismaanin tavoin Diorin hajuvesipulloa ja pitsisiä sukkanauhoja messissään. Urheilija joutuu varautumaan aivan kaikkeen.

Ramp up your summer style. Minna on vastikään tehnyt vaatekaapin suursiivouksen, ja kulutushysteriaan ajava muotiraamattu tulisi kieltää tältä neidolta lailla.

Tampereen hiki ja tuska kantavat Jyväskylään asti. Anu on jälleen kerran koonnut itsensä ja noussut feenikslinnun tavoin uudelleen syntyneenä tuhkasta. Vaikka muille ei uhota (jätetään se junteille urpoille), tärkeintä on oma keskittyminen, tahto ja usko. Sinä pystyt siihen.

Voittaja on se, joka uskaltaa hävitä mutta myös luottaa vahvasti omaan tekemiseensä. Mitä ikinä teetkin, tee se täysillä.
minna

10 vastausta artikkeliin “Chiliä, Pippuria ja Tabascoa – Maustetytöt WFC:n Tulisissa Liemissä”

  1. Minnan alatalja veto näyttää mukavalta vaihtelulta vaikka tänään omaankin treeniin.
    Miten liike suoritetaan? alasmennessä polvet koukkuun? ja mihin keskittyminen kun suoristettaan asento? lantio eteen ja pakarat rusinaksi?
    Kiitos avusta etukäteen.

  2. Anonyymi: Selkä siis taljaan päin, tukeva ote köydestä, leveä asento jalkoihin, varpaat ja polvet ulospäin. Liikettä voi tehdä joko suorin jaloin tai koukistamalla polvista. Pidä selkä kuitenkin suorana ja katse eteenpäin. Taita lantiosta liike voimakkaasti taaksepäin ja tunne samalla reilu venytys takareisissä asti. Heti ylösnousuvaiheessa pakaroihin tiukka rutistus ja vielä aivan ylhäällä reilu rutistus kankkuihin, jolloin voit työntää lantiota hiukan eteenpäin. Liikehän on hieman maastavedon kaltainen, joten se tuntuu myös alaselässä.

    Janina: Olisi pitänyt tulla! Vieläkö kutsu on voimassa? 🙂

    • Toki meikän lukaalin ovet on aina auki! Jos vain minnan hartiat mahtuu keittiön ovesta sisään. 🙂 welcome!

      Janina

  3. Kannatetaan ”hackkia” Satsille, pari kertaa tullu kokeiltua yliopiston salilla ja kyllä tuntuu ”mukavasti”!!

  4. Voi luoja oon koukussa teidän blogiin! Kiitti kun jaksatte päivittää sitä niin usein. Valtavasti tsemppiä dieettaamiseen ja reeneihin! 😉

    -Neea

  5. Janina: Heheh, on HYVIN todennäköistä, että Minnan hartiat voivat hiukan olla ahtaalla standardiovesta mahtumiseen 😀 Lämmin kiitos sumppitarjoilusta, myö tarjotaan vastavuoroisesti sitten Shock-shotit!

    Heidi: Kannatusäänesi lisätään toivelistaan, joka lähtee piakkoin arvon SATSin johdolle. Tuntemuksesi hackista ovat olleet juurikin oikeat…

    Neea: Kiitos, meidänkin puolesta on ollut mukava on päästää kaikki päivän treenien aikana kertynyt aivonöyhtä tänne nettiin muiden ihasteltavaksi. Koukuttumista emme tosin aina ymmärrä… 😀 Tsemii sullekin, Neea!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta