Raakaa rautaa!

Raakaa tekemistä, raakaa voimaa, raakaa lihaa. Hilavitkuttimia emme tue, vöitä emme käytä, ranne- ja polvetuet on heikkonivelisille, vetoremmit narukäsille, penkkipaitoja ei missään nimessä. Missä kummassa tytöt tällä kertaa olivat?

Raw-penkkipunnerruksen SM-kisoissa.

Fredrik Smulter, 255,5 kg penkkipainolla, aloittamassa suoritustaan. Kuulemma meidän varmistusapua olisi kaivattu.

Blogiimme on tullut jäädäkseen Jyväskylän ja Tampereen rinnalle ehta urheilusta elävä ja sitä hengittävä viriili kaupunki, Äänekoski. Äänekosken Liikuntatalolla kisattiin raawaiden raw-miesten ja- naisten raw-kisat. Pääsimme seuraamaan sunnuntaina parhailta paikoilta, arvovaltaisen juryn ja toimitsijakunnan pöydän takaa, hevosvoimien mittelöä ja mitä ihmeellimpiä selän kaaritaivutuksia, rinnan röyhistelyä ja eliökunnan koko kirjoa muistuttaneita murahduksia ja karjahduksia, kun penkistä nostettiin rautaa liki neljännestonnin verran. Siihen on jopa kaltaisillamme fitnesspimuilla hivenen matkaa.

Eksoottinen Minna hyppäsi maakuntabussiin Äänekoskelle.

Jyväskylän Matkakeskuksella Minna keräsi taas tapansa mukaan sunnuntai-aamuna katseita, vaan suikkelehdimme nopeaan Äänekoskelle vievään pikalinjaan. Matka cityyn taittui nopsaan, ja heti perillä meidät värvättiin toimitsijatehtäviin. Voimailujaoston L-koon paita sujahti ampiasvyötäröllemme vaivatta, mutta totta kai hartioista ja hauiksista vähän puristi. Bodauselämän vuoksi tavan tallaajien koot ovat aina meille yhtä oikukkaita. Huoh.

Äänekosken nähtävyyksiä? Pirjon Burger?

Tansanian fitnessprinsessa muuttuu hetkessä raw-nostajaksi.

Kisojen järjestäjät tuskin arvasivatkaan, kuinka suureen, luottamukselliseen tehtävään meidät värväsivätkään: Minna merkitsi monitorille tietokoneelta (kääk, kuinka kampaaja pystyy moiseen?) jokaisen nostajan penkkipainon ja laittoi 60 sekunnin kellon pyörimään noston aloitusluvasta. Anu puolestaan otti kunkin noston jälkeen 60 sekuntia aikaa, jonka aikana seuraavan nostajan tai huoltajan tuli tuoda mahdollinen ilmoitus korotuksesta nostopainoon. Kellon viisarit vilisivät silmissä, kiloluvut heittivät kuperkeikkaa verkkokalvoilla ja nostajien trikoiden sekamelska ja päheä karvoitus sotkivat aika ajoin ajatuksenjuoksua (tai -juoksemattomuutta), mutta ilmeisesti muutamaa kömmähdystä ja siitä seurannutta murhaavaa katsetta lukuun ottamatta kisat sujuivat ihan jees. Siis muidenkin kuin meidän mielestä.

Toimitsija-Minna latoo kilomääriä koneelle ja laittaa nostot alkamaan tismalleen oikeaan aikaan. Tai no, kilo sinne tänne ja sekunti suuntaan jos toiseen.

Äänekosken Huima, itse järjestäjä- ja paikalliseura, sai ilon ja kunnian tuoda lavalle oman suojattinsa, plus 120 kilon sarjassa nostaneen Tepin. Tepi nosti kevyesti 170 kg rautaa penkistä ja enemmänkin olisi mennyt, mutta annetaan nyt kauempaa tulleillekin mahdollisuus jonkinlaiseen mitalitaistoon. Sarjoissa nähtiinkin kovia venymisi mutta myös karvaita pettymyksiä, kun nostoissa takamus nousi ilmaan ja kilomäärä painoi tankoa.

Tuomas Korkia-aho ja kunnioitettava rautapaino 235 kg.

Reportteri-Anu sai jälleen hyvän syyn livahtaa miesten pukeutumistiloihin ja haastatella järeästi nostanutta Keljon Viestin nuorta penkkaajaa, Tuomas Korkia-ahoa.

Todellista titaanin ainesta!

Kilpakumppanit kättelevät toisiaan. Reilu peli ja rehti urheiluhenki!

– Olen nostellut rautaa jo oikeastaan 13-vuotiaasta pojasta lähtien. Harjoittelin aikanaan ahkerasti pesäpalloa, ja siihen kuuluvan voimaharjoittelun kautta innostuin enemmän myös punteilla tekemisestä. 16-17 vuoden vanhana treenasinkin jo paljon voimanostoa, Tuomas kertoo.

Huolimatta lyhyestä kilpasuorituksesta voimanosto ja penkkaaminen vaativat rutkasti harjoitustunteja. Tuomas kertoo harjoittelevansa keskimäärin 5 kertaa viikkoon.

– Teen yleensä viikossa kaksi kertaa penkkiä. Silloin tällöin maksimipainoilla mutta useammin sarjoja maltillisemmin painoin.

182 cm pitkä ja noin 160 kg painava karhumainen Korkia-aho saattaisi alkuun vaikuttaa, ettei mies panostaisi juurikaan venyttelyyn, mutta väärin menee.
– Liikkuvuus on erittäin tärkeää. Venyttelen huolella lihakset läpi päivittäin.

Entä millaisia ennätyksiä mies kiskoo?

– Kisaennätyksia penkissä ovat penkkipaita päällä 342,5 kg, raw-penkki 245 kg. Salilla olen tosin saanut raakana 255 kg. Kyykyssä menee 372,5 kg. Maastaveto on puolestaan muihin tuloksiin verrattuna hieman jäljessä, 290 kg.

Kehonrakennuslajeissa ruokavaliolla on tunnetusti erittäin suuri merkitys kilpailuihin valmistautumisessa. Kysyimme Tuomakselta, kuinka tarkka hän on siitä, mitä suuhunsa laittaa ja eroaako ruokavalio normaalista kisojen alla.

– Syön melko tarkasti. Katson huolella, että saan päivittäin tarpeeksi proteiinia. Lasken kaloritkin aika lailla tarkkaan. Syön päivittäin 7 krt kohtuullisina, melko pieninä annoksina, ja niistä kertyy yhteensä 5000-6000 kcal. Ennen kilpailuja tankkaan, jotta energiatasot olisivat mahdollisimman korkeat, hän kuvaa valmistautumistaan kisoihin.

Korkia-aho on miehekkäästä olemuksestaan huolimatta melko nuori, vuonna 1987 syntynyt. Hän työskentelee ovimiehenä. Kuinka asiakkaat suhtautuvat isokokoiseen körilääseen?

– En tiedä. Joitakin se ehkä toki provosoi, Tuomas naurahtaa.

Tavoitteikseen mies listaa, että haluaisi raw-penkkiin 20-30 kg lisää. Alle 23-vuotiaiden maailmanennätysmestari penkkipunnnerruksessa (342,5 kg) ei tyydy vähään.

minna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta