Hermolepoa ja terveysliikuntaa

Aika kevään kisojen jälkeen on ollut elämäni rankinta aikaa monestakin henkilökohtaisesta syystä. Arvojärjestystä on joutunut paljon miettimään ja kyseenalaistamaan jopa, onko ihana fitnesselämä kaiken tämän vaivan arvoista. Terveys on ollut kovilla. Kehoa kuunnellen mennään edelleen. Koin jonkinasteisen hermoromahduksen, jonka vuoksi asiat menettivät merkityksensä.

Ja kyllä, minulle on tapahtunut se kuuluisa kisojen jälkeinen pullahtaminen oikein kunnolla! Vaikka olen aina vannonut, että ei koskaan, niin nytpähän tämäkin on koettu! Onneksi rasva lähtee hitaasti mutta varmasti,  siitä kokemusta löytyy. Nyt ymmärrän niitä lukuisia kilpailjoita, joille on näin käynyt, vaikka olen joskus ihmetellyt, miten voi olla mahdollista, että kisakireä kunto tuhotaan muutamassa kuukaudessa ja muistutetaan lähinnä kuulantyöntäjää. Jos pito nupissa höllää hetkeksikään, näin tapahtuu! Jos masennus iskee, ei toden teolla millään ole mitään väliä. Ja kyllä, se ruoka lohduttaa ja turruttaa, hetkellisesti! Siihen kun vielä yhdistää uusiutuneen syömishäiriön, soppa on valmis. Syksyn kisaajat, jotka kamppailette näiden asioiden kanssa, muistakaa siis, että tässä ajassa ei ole tapahtunut peruuttamatonta tuhoa ja on hyvä aika tehdä ryhtiliike!!! Ei harmita sitten jälkeenpäin. Ja edelleen itse olen itseni tähän tilanteeseen saattanut, ei kukaan muu.

Seurauksista kärsitään ja jälkiä korjaillaan vielä pitkään. Pari askelta ylös ja yksi askel alas, näin edetään.

Rakkaus lajiin on kova ja haaveissa on vielä nousta lavalle henkisesti ja fyysisesti vahvempana kuin koskaan. Se, milloin se tulee olemaan, on vaikea sanoa. Se voi olla vuoden päästä tai kymmenen. Haluaisinkin sanoa jokaiselle kisalavalle haaveilevalle, että miettikää, koska on se sopiva aika. Mikään kiire ei ole, ja parempaan tulokseen pääset aina, jos lajipainotteista treeniä on vuosia takana ja ennen kaikkea elämäntilanne on kaikin puolin vakaa kisaprojektin aloittamiselle.

Bikini fitness on nostanut suosiotaan kovasti, ja kilpailijoita lavalla tullaan näkemään tuplaten verrattuna aikaisempaan. Bikini fitness vaatii ihan samalla tavalla sitoutumista, omistautumista ja kovaa treeniä kuin mikä muu bodylaji tahansa. Vaikka lihasmassan määrä voi olla pienempi, ei tehdyn työn määrä ole millään lailla vähäisempi. On ollut ilo seurata Anna Virmajoen nousua huipulle. Hän voitti sunnuntaina MM-kultaa Puolassa. Kova työ toi tulosta, ja tästä naisesta, jos kenestä, näkyy, että panostus lajia kohtaa on täydet 100%. Kunnia hänelle. Lisäksi Anna on äärettömän miellyttävä persoona upean ulkonäkönsä lisäksi. Onnea Anna!

Mitä omaan treeniini tulee, treenailen tällä hetkellä n. 3-5 kertaa viikossa monipuolista liikuntaa… Välillä leppoisia kävelylenkkejä, välillä ryhmäliikuntaa, salitreeniä jne. Sunnuntaina teimme rapputreenin ulkoilmassa, ja voin sanoa, ettei tossu kyllä noussut ihan samaan malliin kuin joskus parhaimpina aikoina!!! Mutta joka sunnuntai, kun niitä noustaan, eiköhän muutosta tapahdu. Kaikki pakko-ohjelmointi on tällä hetkellä pannassa, vaikka polte järjestelmällisen ja nousujohteisen salitreenin pariin onkin kova. Tiedän ja tunnen, että liian tiukalla ohjelmalla mennään perse edellä puuhun.

Bikini fitness -debyytti ei ollut sitä parasta Minnaa, mutta sitä on vielä luvassa…

Nyt sulatellaan tästä kaikesta seuranneet suurimmat rasvavarastot rauhassa pois, ja toivoisin, että viimeistään kevään puolella pääsisin jo kiinni nousujohteiseen harjoitteluun. Motivaatiota lisää kummasti, kun saan seurata kanssasisareni Anun keventymistä kisakuntoon kevään lavalle! Siinä tytössä kasvaa tulevaisuuden tähti <3

Lämmöllä
Minna

minna

7 vastausta artikkeliin “Hermolepoa ja terveysliikuntaa”

  1. Tsemppiä Minna hurjasti 🙂 Tiedän tunteen, nimittäin mulla vaan paino nousi ja nous kisojen jälkeeni.. Sitä timmimpää kuntoa on niin ikävä. Tosin mulla oli sitten kaupanpäällisinä puhjennut kilpirauhasen vajaatoiminta, josta johtuen paino nousi kohtalaisillakin kaloreilla. Pitää olla itselleen armollinen!

  2. Tsemppiä Minna! Musta on hienoa ja arvostettavaa, että osaat kuunnella itseäsi ja höllätä jos tarvitsee. Hiljalleen hyvä tulee niinkun sanoitkin. Tunnut olevan sellainen jalat maassa-tyyppi ja uskon että tuut vielä pääsemään tollasella asenteella pitkälle 🙂

    Terv Laura http://onthemoveblog.blogspot.fi

  3. Olen lukenut blogianne nyt jonkin aikaa ja pakko sanoa, että tästä saa niin paljon energiaa ja toivoa itsellekin. (Nimim. haaveena joskus timmi kroppa.) Kiitos!

    Tsemppia kovasti sinne päin, kehon kuunteleminen on tärkein juttu!

  4. Kiitos kaunis kaikille tsempeistä. Tiina: Kilpirauhas ongelmat ovat valitettavan yleisiä lajin parissa, malttia peliin vaan niin kyllä se kunto sielä kuoriutuu sullakin esiin. Voimia.
    Laura: En tiedä siitä jalat maassa, välillä on taipumusta myös suuruuden hulluuteen 😀
    Katariina Johanna: Mukavaa että blogillamme on positiivinen vaikutus. Jokaisella on mahdollisuus saada timmi vartalo, niin myös sinulla. Treeni-iloa syksyyn.

  5. Ilo on kyllä lukea teidän molempien kirjoituksia. Ootte avoimia ja tuotte rohkeasti lajin nurjankin puolen esille. Itse näin uutena tulokkaana pidän tärkeänä, että fitness-elämästä puhutaan myös niistä ei niin kivoists asioista. Näin oppii arvostamaan lajia ja etenkin sitä omaa itseään. Mitään kun ei pidä eikä voi pitää itsestään selvyytenä. Toivon siulle kaikkea hyvää, positiivisia ajatuksia treeneihin ja siihen muuhunkin elämiseen. Uskon et sie ponnaat vielä joku päivä lavalle ja näytät mistä siut on tehty. Valoa syksyyn 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta