Pikkujouluna pikkusievässä?

Tiedetään, tiedetään, pikkujouluja tursuaa ovista, ikkunoista ja joulupukin piipuista ja täälläkin blogimaailmassa on yhtä sun toista kissanristiäistä tarjolla. Vaan yksi aihe, joka puhuttaa joka pikkujoulukausi, puhuttaa fitnessväkeä oikeastaan vähän jokaisessa juhlantyngässä. Arvaatko jo? No tietenkin – alkoholi, eli suomalaisille tuttavallisesti ihan vain viina.

Molemmat päätimme avata aina niin viisassanaisen arkkumme ja kertoa oman näkemyksemme. Juodako vai eikö juoda, kas siinäpä pulma.

Minnan talveen mahtuvat parit pikkujoulut, pääasia näissä illoissa on ihana seura ja hyvä ruoka. Iltakin jää paremmin mieleen, kun ei heilu kännitonttuna ympäriinsä.

Minna:

Linjani on nykyään 90%:sesti nollatoleranssi, mutta jos mieli tekee, en näe lasia tai paria pahana. Satunnainen humalakaan ei ihmistä pahemmaksi tee. Minulla ole mitään sitä vastaan, jos muut ottavat. Tosin en kaljaa lipittävää miestä sohvalleni huolisi enkä jaksa kuunnella ihmisiä, joiden elämänkäänteet ovat käytännössä sitä, mitä baarissa tapahtui. Nuorempana olen harrastanut bilettämistä, mutta en näe päihtymisessä paljoakaan hyviä puolia, enemmänkin huonoja.

Pidän olostani, kun se on selkeä. Olen muutenkin impulsiivinen, joten en halua, että arviointikykyni heikkenee millään lailla. On myöskin suorastaan vapaa-ajan tuhlausta viettää seuraava päivä krapulassa miettien edellisillan kommelluksia, lisäksi krapulassa hyvänolon hormonien tuotanto kehossa vähenee, jolloin ihminen usein tuntee itsensä alakuloisemmaksi ja ”morkkis” on kahta kauheampi. Toki joskus alkumaljat kuuluvat juhlaan, ja punaviini korostaa pihvin makua jne. Dieetillä ollessani olen tosin jättänyt nämäkin pois kokonaan. Olen myös huomannut, että makuaistini on vierottunut alkoholista ja vain harvat tarkoin esim. ruokaan sopivat viinit maistuvat hyvälle.

Valitettavasti alkoholin haittapuoletkin on tullut nähtyä ja surullisia esimerkkejä siitä on, että nuoruusvuosien kostea juhliminen ei olekaan loppunut vaan jatkunut  tapana, jolloin eletään vain viikonlopuille. Ei osata lopettaa, kerrat lisääntyvät, ja humalat kovenevat. Ongelmat alkavat vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja työhön. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa alkoholismiin ja syrjäytymiseen. Hyvänä sääntönä näenkin, että jos alkoholinkäyttösi ei vaikuta millaan lailla negatiivisesti muuhun elämääsi ja pystyt ongelmitta olemaan ilmankin, vaikka muut ottaisivat, se on ok. Usein kuitenkaan kostean viikonlopun viettänyt henkilö ei palaa maanantaina energisenä ja fressinä töihin.

Urheilijoiden alkoholinkäyttökin riistäytyy usein käsistä, mikä on mediassakin useita kertoja todistettu. Tämä on surullista, koska se vaikuttaa suoraan kehitykseen. Keho ei pysty seuraavina päivinä ottamaan harjoitusta vastaan, ja palautuminen hidastuu. Harjoittelu krapulassa on ehdottomasti kiellettyä ja jopa vaarallista. Täytyy kuitenkin muistaa, että alkoholihan on myrkky, joka vaikuttaa suoraan keskushermostoomme ja sen poistuminen kehosta kestää useita päiviä. Lisäksi suuri määrä rikoksista tapahtuu sen vaikutuksen alaisena ja alkoholi on osasyy moneen kansanterveydelliseen sairauteen.

Jos tavoitteenasi on painonpudottaminen tai vartalon muokkaaminen, ei myöskään runsas alkoholinkäyttö ainakaan tuo tavoitteitasi lähemmäs. Puhdas alkoholi sisältää lähes yhtä paljon energiaa kuin rasva, mikä usein ihmisilta unohtuu. Lisäksi elimistö pääsee käsittelemään ruokaa vasta, kun alkoholi on poistunut elimistöstäsi. Joten pahinta myrkkyä on lauantaikännien jälkeinen grilliateria 🙂 Elimistö saatetaan myös  nestehukkaan, joten seuraavana päivänä kroppa huutaa suolaa ja rasvaa, mikä altistaa ruokavaliosta lipsumiselle seuraavana päivänäkin. Myöskin liikunnan harrastaminen on luonnollisesti poissa kuviosta. Tämä ei ainakaan kohenna painonpudottajan itsetuntoa / anna voimaa jatkaa.

Ihmettelen usein myös joidenkin ihmisten suhtautumista rahamäärään, jota alkoholiin käytetään, monilla nuorilla ei ole varaa kunnon ruokaan, mutta viikonloppubiletykseen sitä aina löytyy. Sama koskee aikuisia, jolloin esim. ulkona ei käydä rahan puutteen takia syömässä, mutta kaljaa kannetaan mäyräkoirakaupalla joka kauppareissulta.

Kiteytettynä siis alkoholi on parhaimmillaan fiksusti käytettynä rentoutta luova tunnelman nostattaja, ruoan maun esiintuova lisä tai arvokas tapa esim. lopettaa puhe. Kuitenkin huomaan, että sen kummemmin ajattelematta esiin nousi enemmän huonoja kuin hyviä puolia, tämä on varmasti Suomenmaassa ja monessa muussakin huomattu paljon laajemmin.

Kuitenkaan ehdottomuutta missään asiassa en suosittele, ellei se tule puhtaasti aidosta tahdosta, kuten Anu omalla esimerkillään näyttää. Nauttikaa siis pikkujouluista, rentoutukaa niin, että se tuottaa teille hyvää oloa.

Moni saattaa aristaa seurassa ainoana juomattomuutta. Valitse rohkeasti alkoholiton vaihtoehto, sinun ei tarvitse selitellä muille valintojasi ja jos tarvitsee, vika on seurassa.

Anu:

Alkoholi on minusta aika tylsä aihe, koska minulla ei ole mitään kokemusta sen käytöstä. En ajattele sitä eikä se ole minulle ongelma myöskään siinä mielessä, että minua haittaisi muiden järkevä kohtuukäyttö. Alkoholi nyt vaan kuuluu usein juhliin ja merkittäviin tapahtumiin, ja onhan sillä juhlamieltä kohottava vaikutus, sitä en kiellä. Olen nyt muutenkin niin ehdoton kaikessa, että samaa nollalinjaa en odota missään nimessä jokaiselta enkä toisaalta myöskään halua itselleni sädekehää pääni ympärille juomattomuudesta saati paremman ihmisen titteliä.

Bodylajeissa en tiedä muiden alkoholin käytöstä, mutta uskoisin suurimman osan olevan päihteettömällä linjalla lähes koko ajan. Dieetillä epäilen monenkaan tarttuvan vaahtoavaan oluttuoppiin. Jos kuitenkin miettii normaalia arkielämää myös dieetin ulkopuolella ja koko elämän kestäviä tapoja, en näe ravintolaillallisen yhteydessä otettua viinilasia pahana tai edes satunnaista humalaa.

Nollalinjalla osumistarkkuus biljardissakin kasvaa, näyttää Minna. Kiitos pojille vinkistä: ”Purista sitä keppiä huolella!” 

Jatkuvaa kännisekoilua en kuitenkaan jaksa arvostaa. Niputan sen riippuvuudeksi siinä missä muutkin riippuvuudet, ja tässä mielessä olen itsekin syyllistynyt jonkinmoisiin riippuvuuksiin, jotka ovat syntyneet esim. liikkumiseen ja ruoka-aineisiin. Niillä ei ole kuin mielen turruttava vaikutus, ja silloin on jotakin pielessä, jos riippuvuus alkaa hallita elämää. Alkoholi koukuttaa pahasti, etenkin, jos sen avulla oppii käsittelemään tai pakenemaan tunteita ja todellisuutta, kohtaamaan kiperiä ongelmatilanteita sekä elämään ainoastaan viikonloppuryyppäämisestä toiseen.

Pikkujoulukausi on mielestäni hyvää aikaa pohtia omaa alkoholin kulutustaan. Miksi juon, mitä saan siitä, juonko vain tavan vuoksi, pelkäänkö selvin päin oloa? Elämästä saa toki nauttia, ja siihen kuuluvat myös nautinnot, vähän paheellisetkin sellaiset, mutta kun kulutuksesta seuraa morkkista, krapulaa, pahaa oloa, kiristystä ihmissuhteissa, draamaa, väkivaltaa, juoppohulluutta, psykoosia, maksan tuhoutumista ja muiden turvallisuuden vaarantamista, on aika tarkistaa tapojaan.

Jos kuitenkin mielit juoda pikkujouluissa muutakin kuin kivennäisvettä, kokeilepa muutamia mainioita alkoholittomia. Tiedetään, tarkimmille fitnessfanaatikoille sokeria tursuaa yli hiilariäyräiden, mutta boolivinkit voi korvata myös esim. light-limuilla. Kirkasta, siis mielelle kirkasta, pikkujoulukautta!

minna

2 vastausta artikkeliin “Pikkujouluna pikkusievässä?”

  1. Täyttä asiaa molemmilla! Mun mielestä humalajuomisella on ihmeellinen hyväksymisen ilmapiiri ympärillään, en nyt tarkota että paheksua pitäis mutta mielestäni aika monen pitäis miettiä, et onko se biletysjuominen ym. ihan järjen rajoissa. En sylje lasiin, mutta muutamaa enempää en halua juoda ja ne pari vaan väsyttäis, eli olen ilman ja ihan tyytyväinen.

  2. Anni: Mukava kuulla, että sielläkään känniörveltäminen ei pahemmin kerää pisteitä. Suomessahan nyt perinteisesti tuo humalahakuinen juominen on ihan tavallista, mutta monessa Euroopan maassa ilmeisesti huppelissa toikkarointia pidetään nolona (tiedä sitten tosin, sekoitetaanko jollain muilla keinoin päänuppia…).

    Humalajuominen on useasti ikään kuin sosiaalinen pakko, vaikkei näin pitäisikään olla. Valitettavasti baareissa tuntee olonsa helposti ulkopuoliseksi, jos muut ottavat. Onneksi ainakin omista tuttavapiireistä yhä useampi osaa pitää hauskaa ilman alkoholia 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta