Kuivuneet kalsarit ja tummuneet kinkut

Arvokasta kristillisen juhlan teofanista, epifaanisen pyhää Jumalan ilmestymisen päivää, oi Suomen bodykansa. Kuusi pihalle heitetty ja eilen todettu, ettei Putous-hahmoista oikein yksikään iskenyt? Jos Samppa Linnan, Sanna-Raipe Helmisen ja Veli Sikiön olisi saanut yhdistettyä, sehän olisi kuin minä. Tulen siis kevään aikana puhumaan puhkikuluneita, miälenvikasia läpändeerausfraaseja, kun en itse hauskempaa keksi. Mut ei ol pakko tykätä hei! Hoho.

Tajusin tässä juuri, että samat vaaleanpunaiset kalsarit ovat roikkuneet kuivumassa pyykin jälkeen jo ainakin kaksi viikkoa. Minulla kiertää pyykit ainoastaan pyykkitelineen ja pesukoneen kautta suoraan päälle. On nimittäin selkeää kataboliaa ja turhaa kulutusta tunkea aina välissä riepuja vaatekaappiin.

Sunnuntaina treenivuorossa aamukävelyt ja yläkroppa supersarjoilla. Kaipaisiko joku muuten tarkempia treeniohjelmia, joita noudatan? Lällislää, niitä en nimittäin tule jakamaan. Säilytän makoisan kroppani reseptin vain ja ainoastaan itselläni ja ehkä joskus annan sen tuleville perillisilleni jatkamaan maineikkaan bodysukuni kunniaa. Treenipainojakaan en oikein jaksa päivittää, koska ei ole mitään järkeä kopsata jonkun toisen treenipainoja suoraan itselle ja väkisin vääntää niillä sarjat. Ensinnäkin a) painoilla ei ole mitään merkitystä, jos tekee ihan väärillä lihaksilla, repien, riuhtoen ja kaikkea muuta kuin puhtaasti b) masentuisitte kuitenkin, kun ette itse yltäisi samaan. Muutenkin blogin linja on parempi pitää enemmän erinäisten ruumiinosien esittelemisessä, koska tilastojen (joita seuraan erittäin tarkasti) mukaan paljas pinta kiinnostaa jostain kumman syystä enemmän kuin kuva vinopenkistä. Enkä pistä tätä pahakseni, urheilijana ja julkisuuden henkilönä joudun tottumaan kaikkeen.

Jonkin aikaa sitten pelkäsin, ettei veri taida enää kiertää kropassa, kun suonet olivat piilossa. No, dieetillä onneksi tämäkin vaiva tuli korjattua.

Sitten mustelmista. Noitahan pukkaa minulle tulemaan jalkoihin, ja viikolla olleen etureisitreenin jälkeen erityisesti reisien ulkosivuihin ilmestyi mustelmia – ja ne ovat arkoja. Ottaisin toki mielelläni kunnian niin kovista prässisarjoista, että saan verisuonet purkautumille, mutta voiko taustalla olla jotain muuta? Säärethän minulla ovat aina varsinkin mave-päivien jälkeen mustelmilla, koska pyrin tuomaan tangon ihan läheltä kroppaa koko liikkeen ajan. Ja ei, en ainakaan myönnä hakkaavani itsetuhoisesti jalkojani vasaralla, vaikka se ehkä potilaskertomukseeni nojaten voisikin todennäköisimmin osua.

Tampereella tunnetaan musta makkara. Tämän jälkeen nyt myös muualla.
minna

6 vastausta artikkeliin “Kuivuneet kalsarit ja tummuneet kinkut”

  1. Mulle tulee myös mustelmia juurikin polven yläpuolelle reiteen jalkatreenin jälkeen. En usko että se on mitään vaarallista 😉 Kovaa reeniä vaan hah!

  2. Eve: Tämä tieto antaa lohtua, ehkä me ollaan ihan normaaleja 😀 Niin ja muuten, näyttää jälleen sulla olevan just sellainen meno päällä niinku pitääkin, ellei jopa kovempi kuin viimeksi 😉 ! Anna keväällä palaa, me kannustetaan täällä myös täysillä 🙂 Oot lahjakas!

  3. Siskolla tulee ihan superherkästi mustelmia ja nimenomaan jalkoihin. Tk:ssa on joskus jopa epäilty perheväkivaltaa, kun mustelmia vain tulee ja tulee, vaikkei ole mitään kummempaa syytä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta