Ei paljon fitness läskit kiinnosta.

En tiedä onko hyvä vai huono asia, mutta turha kunnon kauhistelu on väistynyt tärkeämpien asioiden alta.
Keskityn treeniin, kun treenaan, se on siinä. Muuten energia menee muuhun.
On toisaalta hyvä että on yksi juttu missä saa keskittyä vaan ja ainoastaan itseensä, ja purkaa paineita.
Ilman tätä en varmasti jaksaisi kuormaa joka on nyt kannettavanani.
Toinen on tietenkin ystävät!
Ok, vähän on fitness-hössötettykkin. Kävin Riinan kanssa treenaamassa bikini-poseja yksi päivä. Siis huom. Riinan poseja, ja on muuten neiti kehittynyt. Hyvä meininki hänellä, ei turhaa stressiä ja luotto itseen. Se on tärkein se.

Mitäs sitä suotta liian pieniin vaatteisiin änkäytymään, kun isompiakin valmistetaan.

Jokainen varmaan miettii välillä onko omassa tekemisessä mitään järkeä, kunto ei kohoa hetkessä, eikä peilikuva muutu haluamaasi suuntaan aina.
Kannattaa kuitenkin muistaa että,

 ” Vaikka juoksisit hiljaa, niin juokset aina kovempaa kuin hän joka jää sohvalle makaamaan. ”

Vuosien varrella on tullut liikuttua eri syistä:
On lenkkeily raittiin ilman vuoksi, on ryhmäliikuttu jotta kuulutaan johonkin, on juostu pois eroahdistuksesta, uitu kun jalka on ollut poikki eikä muutakaan ole voinut tehdä, tampattu aerobista ja pudotettu painoa, väännetty punttia isojen lihasten toivossa, pyöräilty pitkiä matkoja luontoa ihaillen ja spinningiä poljettu niin paljon sisällä että sillä polkemisella olisi päässyt maailman ääriin, hakattu säkkiä avaten jumiutuneita hartioita, hiihdetty koska kaikki muutkin tekivät niin, menty grav magaan toiveena osata puolustautua. Joogassakin olen käynyt kun olen halunnut rauhoittua.

Siinäpä vasta oli liikunnan iloa aidoimmillaan: Lasten liikuntapeuhula sunnuntaina Hippoksella. Pituushyppypaikka hienosti hyödynnettynä hiekkalaatikoksi.

Kaikissa näissä on yhtäläistä että liikunnalla on pohjimmiltaan haettu hyvää oloa, ja sitä on myös saatu.
Monesta kriisistä on selvitty liikunnan avulla. Liikunta siis kannattaa aina oli laji ja syy lähtöön mikä tahansa.
Tästä viimeisimmästä eli fitnessharrastuksesta, olen saanut myös kärsiä. Mutta missään muussa lajissa en ole kuitenkaan aikuisiällä kilpaillut. Kilpa-urheilu vaatii paljon, ja joukkoon kuuluu myös pettymyksiäja vastoinkäymisiä.
Lajilta olen kuitenkin saanut kaikkein eniten. Olen myös löytänyt lajin mitä haluan harrastaa näillä näkymin aina, kilpailin tai en. Viihdyn salilla, rakastan rautaa ja poltetta lihaksessa, mistään muusta en ole saanut samanlaista hyvää oloa ja itsensä voittamisen kokemusta. Aerobista teen toki kaudesta ja tavoitteesta riippuen, mutta millä sitä teen ei ole niinkään väliä. Kokeilen mielellään erilaisia juttuja, mutta kokeiluksi ne jäävätkin. Olen ymmärtänyt että puntti ja sopiva aerobinen riittävät minulle. En tarvitse mitään monimutkaisempaa, saavuttaakseni kehon jossa viihdyn.
Antoisia hetkiä kaikille liikunnan parissa, lajista riippumatta.

Temppuratojen välissä, voi hiljentyä vaikka hiekkakakkujen tekoon. 
minna

10 vastausta artikkeliin “Ei paljon fitness läskit kiinnosta.”

  1. Moi 🙂 Ennen olit todella hyvässä kunnossa, mitä sulle on nyt tapahtunut kun kehosi on niin erilainen nykyään ? Kommentin ei ole tarkoitus olla ilkeä tms, kysyn nyt suoraan kun tätä muotoillakkaan osaa..

  2. Ihmisillä ei ole käsitystä, että rasvattomassa kunnossa jokainen saattaa näyttää ”hyväkuntoiselta”, mutta katsopa ketä tahansa normiurheilijaakin jostain muusta lajista, päällä on usein kropan toimintaa vaativa riittävä rasvaprosentti. Mistään läskeistä on turha puhua, lihas kasvaa parhaiten plussilla ja sitten kun on dieetin aika, sitten taas dieetataan piste. Tärkeintä on hyvä olo ja se, että keho toimii. Anna mennä, Minna, oikea asenne ja turhalla vatvonnalla vain sekoittaa pääkoppansa, kokemusta tästäkin 😀

    • Niin kyllä kuulantyöntäjätkin on välillä aika riskejä, ja ihan varmaan on lihasta. On varmaan tietty skokeeraavaa kun tää mun lookki hieman vaihtuu, mutta vaihtuu se muutekin joten koittakaa kestää 😀

    • Heh, kyllä meillä lajin harrastajilla sitten taitaa liikkua samoja juttuja päässä kun usein tulee kommenttia ihan kuin mun päästä 😀 Koirat haukkuu,ja karavaani jatkaa kulkuaan!

  3. Jokainen meistä on yksilö, ja kaikilla meillä omanlaisemme kroppa, se mikä toiselle on normaali, voi toiselle olla ihan muuta! Minna olet kyllä just oikeassa, pääasia että voit hyvin ja nautit! <3 Haleja ja tsemiä, ja hyvälle näytät!! <3

  4. ”En tiedä onko hyvä vai huono asia, mutta turha kunnon kauhistelu on väistynyt tärkeämpien asioiden alta.
    Keskityn treeniin, kun treenaan, se on siinä. Muuten energia menee muuhun.” AAMEN!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta