Ruoalla ei leikitä

 

Olen nykyään laiska ruoan laittaja. Kisavuosina olen unohtanut niinsanotun normaalin ruoan laiton kokonaan. Miksi tehdä makaronilaatikkoa kun voi syödä jauhelihan ja pastan erikseen? Miksi lihapuliin pitäisi laittaa kermaviiliä, kun pelkkä jauhelihakin pysyy kasassa? Jos saan valita syön jokapäivä mahdollisimman puhdasta ja yksinkertaista ruokaa, eikä se todellakaan ole mausta pois.

Toki joskus esimerkiksi viikonloppuna on mukava laittaa ruokaa porukalla, ja hifistellä oikein kunnolla. Mutta arjessa ei minulla ole tuollaiselle aikaa eikä energiaa. Protsua ja hiilaria sopivassa suhteessa, niin se on siinä.  

Se että sairastuin syömishäiriöön viimevuonna, aiheutti minulle pahoja ruoansulatus ongelmia, vatsankäymistä, närästystä, refleksitautia, ja kaikkea muuta ikävää. Kun tokenin pahimmasta vaiheesta paino on noussut holtittomasti ennen kuin huomaan kehossa selviä elon merkkejä. Se että olen saanut kehon edes jotenkin rullaamaan on vaatinut tarkkaa ja säännöllistä syömistä jonkin aikaa. Se on ollut ainoa ulospääsy pahaan tilanteeseen.

Eväät on vaan yksinkertaisesti kuljetettava mukana, näin pääsee helpoimmalla. Järkevä ruokavalio vaatii mielestäni aina suunnitelmallisuutta jokaisella. Kauppaan mennessä on hyvä tietää mitä sieltä ostaa, ja moneksi päiväksi ruoat riittävät. Jos menet nälissään ja väsyneenä kauppaan illalla, keho ei varmasti kerro itsestään mitä tarvitsee, vaan helposti tulee sorruttua ylimääräisiin herkkuihin ihan siitä syystä että keho antaa vääriä viestejä.

Ruoan laitto on pieni vaiva verrattuna siihen että esimerkiksi kesken työpäivän kiireessä joudut hakemaan ruokaa toiseltapuolen kaupunkia, et välttämättä ehdi syödä, jolloin laatukin helposti kärsii. Lounassalaatit ovat monesti aivan liian pieniä, mauttomia, ja kalliita. Olen huomannut myös että töissä on oltava mukana ainakin kolme ruokaa jotta ateriarytmi säilyy. Jos syöt kerran kahdeksan tunnin aikana, ja kotiintulosi venyy kaupassa käynnin yms. takia ollaan jo helposti metsässä. 

Viimeaikoina arjessa pääateriani ovat koostuneet kanasta, riisistä, ja kasviksista. Reissusta paluun kunniaksi päätin kokeilla Riinan innoittamana perunalastuja. Hän tosin oli tehnyt fitness seksikkäämmän bataatti version, mutta tyydyin perunaan koska bataattia ei ollut tähän hätään. Helppoa vaihtelua arkeen. Perunaahan saa muuten pastaan ja riisiin verrattuna syödä hiukan enemmän sen vähäenergisyyden vuoksi. 50g riisiä vastaa noin 200g perunaa (raakapaino).

Palasin kotiin viimeyönä klo 3 matkalta, ja muutamaa työtä lukuunottamatta tämä päivä on pyhitetty levolle ja ystäville. Huomenna taas kotisali kutsuu!

Loppuun muutama kuva:

20130519-125038.jpg
Reissu rusketus. Kotona on mukava olla 🙂

 

20130519-125058.jpg
Hotellin oma tonnikalasalaatti. Nam.

 

20130519-125120.jpg
Sipsiä kehiin!!! Perunoita kahdelle annokselle eli tässä tapauksessa 400g, oliiviöljyä mukaan 10g, sekaan mausteita ja hiukan suolaa. Sekoita.

 

20130519-125136.jpg
Kanaa kahdelle annokselle 300g, joukkoon 2-3 kevyttä tomaattikastiketta, sipuli, ja yrttimausteita ja uuniin.

 

20130519-125152.jpg
Levitä potut pellille vierekkäin. 200g perunaa 1 annos mahtuu yhdelle pellille. Vedin perunat halki juustohöylällä.

 

20130519-131242.jpg
Valmis annos! Kylkeen vaan kasviksia ja ateria on valmis nautittavaksi 🙂

Näillä eväillä ensiviikkoon. Hali ja pusi. 

Follow my blog with Bloglovin

minna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta