Tuskallisen hidasta

Tässä sitä ollaan, viikko on puolessa välissä. Rasva tirisee tuskallisen hitaasti, mutta sitäkin varmemmin. Takana ovat yläkropan treenit: Ma: selkä, hauis. Ti: rinta, ojentajat, vatsat. Kolme aamulenkkiä ja eilen step-tunti illalla töiden jälkeen. Torstain aloitin klo 7.00 jalkatreenillä. Yhteiselle pyörälenkille en tänä keskiviikkona päässyt, koska työt haittasivat harrastusta. Sunnuntaina olisi mahdollisuus lähteä pidemmälle maastolenkille, mutta katsotaan, miten voimat riittävät. Tätä se meikälaisen arki on ja tykkäänkin vielä tästä. Puntarin viisari värähti viime viikolla 400 g alaspäin. Tätä tahtia tässä on menty nyt hetken aikaa. Ihan hyvä joo, että laardi sulaa hitaasti, mutta tämä toki hiukan syö naista, kun tosiaan se bikinikunto edelleen kirkkaana mielessä.

Hetki sitten luin blogia hiukan taaksepäin. Viime vuoden alustahan tätä on tosiaan kirjoitettu, ja aikaisemmin oli mukana myös ystäväni Anu. Mielenkiintoista tarkastastella, miten bikini – / body fitness blogi on muuttanut muotoaan ajan saatossa. On ollut kuvioissa, painonnostoa, kehonrakennusta, kisadieettiä ja nyt ihan normidieettiä… Monenlaista vaihetta on tähänkin touhuun mahtunut. 

Asiasta kolmanteen.Tänään oli puhetta töissä pussikeittodieeteistä. Ne pitäisi lailla kieltää. Aika monen kuulee harrastavan näitä, ja aika paljon tuhoa on saatu aikaan. Helppoahan se on, kun ei tarvitse tehdä ruokaakaan, kun paino vain putoaa. Vaikken itsekkään ole aina diettejäni mallikkaasti suorittanut voin sanoa, että tuo pussikeittohomma on ainakin varma tapa hankkia itselleen jos ei muuta niin jonkinlainen aineenvaihduntahäiriö ja pahimmillaan syömishäiriö. Pussien jälkeen normaaliruokaan totuttelu onnistuu harvalta, ja ahmiminen tuntuu olevan todella yleistä. Sitten ollaan kierteessä, jota on vaikea katkaista. Mikä siis avuksi? Ala noudattaa kunnollista ruokavaliota, syö säännöllisesti, suosi kuituja ja kasviksia, puhdasta ruokaa, oikeaa ruokaa. Silloin tällöin voit toki ottaa välipalaksi jonkun proteiinijuoman tai patukan, mutta välttämätöntä tämä ei ole. Heitä ne pussit roskiin samantien äläkä koskaan koeta palata siihen ralliin. Kropalla kestää, ennen kuin se alkaa toimia normaalisti. Itsellenäkin on kestänyt kuukausia, että olen saanut kropan ja rasva-aineenvaihdunnan kunnolla käyntiin sen jälkeen, kun kroppa oli ajettu tukkoon tosin ihan muista syistä. Kärsivällisyyttä siis jokaiselle!!! Pitkäjänteisyys palkitaan! 

IMG_3043
Tuhansia toistoja ja sarjoja on mahtunut tähänkin vuoteen, koskaan ei tule valmista! (Kuva viime kesältä)
minna

4 vastausta artikkeliin “Tuskallisen hidasta”

  1. no mutta 400g /viikkohan on hyvä tahti, mutta tiedän tunteen kyllä. Ja noi pussikeitot on kyllä sellaista kuraa, olen niin monta kertaa seurannut vierestä kun työkaveri aloittaa ”uuden elämän” ja päättä laihduttaa 10 kg aina sama lopputulos… eka viikko menee ihan ok ja ollaan ihan intopinkeenä kun 2 kg nestettä lähtee, sitten loppuu voimat ja kiinnostus.

    • Pääasia että jotain tapahtuu 🙂 Pahimmillaan tuo kuvailemasi jatkuu vuosikausia ilman tuloksia… Hyvää syksyä sinulle 🙂

  2. Minä tiputin niillä vuosia keräämäni liikakilot (melkein 30kg). Mitään ei tullut takasin. Fitfarmin ruokavaliolla tiputtelin vielä painoa -7kg ja KAIKKI tuli takaisin. Nyt parisen vuotta oltu samassa painossa mihin pussikeittojen jälkeen pääsin (ja vähän kevyempänäkin).
    Välillä vähän korpeaa näiden pussikeittojen parjaus ja yleistys että kaikki tulee takaisin. Aivan sama millä tyylillä laihdutat, takaisin ne tulee JOS palaat vanhoihin tapoihin etkä pohdi MIKSI olet lihonnut.

    • Onnea, isoimman työn olet siis tehnyt. Totta että lihomisen syyt pitää selvittää oikein juurta jaksaen, jotta todelliset ongelmat ymmärtää… Usein lihomisen ja ylensyömisen taustalla, on jotain todella kipeitä ja selvittämättömia asioita. Pussikeittodiettien puolesta en ole edelleenkään, syömään on opeteltava jokatapauksessa ilman ainaista diettiä meidän jokaisen ja varmasti lähempänä normaalia on kiinteän ruoan syöminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta