Minnan kuplasta terve

Pimeys ei lannista, päin vastoin!
Pimeys ei lannista, päinvastoin!

Oli tullut palautetta, että pitäisi päivittää useammin. Mitä, eikö kerran kahteen viikkoon riitä? 

No terveisiä vaan täältä minun omasta turvallisesta kuplasta. Minusta tämä touhu on mennyt ihan älyttömäksi. Siis tarkoitan tätä median vääntöä fitnessmaailmassa, kuka saa harrastaa, kuka kilpailla. Täällä blogeissa tapellaan ja annetaan vastakommenttia, jos joku ärsyttää… Liitot tappelevat keskenään, valmentajia kehutaan ja haukutaan. Taviskansa miettii, onko koko touhu ihan hullunhommaa. Miten joku jaksaa syödä vain rahkaa, kanaa ja salaattia? Nykyään puhutaan fitnesskuplasta. Toisaalta jokainen elää omassa kuplassaan oli se sitten työkupla, perhekupla, kauneuskupla, fitnesskupla, bilekupla, tai mikä tahansa…

Fitness puhuttaa, aiheuttaa ihailua, kummastusta, ärsytystä. Tunteita joka tapauksessa. Onko vaikea ymmärtää, että elämä harrastuksen ympärillä voi olla joillekin se normaali?  Kanan ja riisin syöminen on normaalia ihan siinä missä läskisoosinkin.

Todistettavastoi myös venyttelin :)
Todistettavasti myös venyttelin 🙂

Minulla on aina ollut kyky ulkoistaa muu maailma ja todellakin elää tarvittaessa ihan omissa maailmoissani. Kuplassa on ihanaa ja turvallista, siitä näkee kaiken lisäksi läpi. Jonkun mielestä se saattaa olla sivistymättömyyttä, mutta en näe millään lailla tarpeelliseksi tietää kaikkea jostakin, josta nyt vaan kuuluu olla kiinnostunut, koska kaikki muutkin ovat. 

Asiaan! Kerronpa nyt sitten vaikka, mitä on tullut touhuttua…

Viime viikko oli hyvä, salitreenejä tuli neljä ja kolme spinningiä päälle, suorastaan palauttava viikko siis. Huomasin heti, että kun turhat humppailut olivat poissa, puntti kulki jotenkin paremmin. Turha puuhastelu ei kuulu kehonrakennukseen, niin se bodyraamattukin kirjoitti. Riinan kanssa treenattiin keskiviikkona jalat, ja ne toipuivat tasan eiliseen asti, jolloin tein ne taas. Ihan kuningaspakaraliike muuten lantionnosto smithissä. Kunnolla painoa vaan, meillä taisi olla 80kg + tanko eli sata. Jumppamatto sinne lantion ja tangon väliin kaksin kerroin niin ei satu perä ylös ja pito. Just ja just jaksaa 6-8:n toiston sarjoja tehdä ja kyllä polttaa, polttaapolttaa. Minulla on ollut vähän ongelmaa saada kyykyissä ja prässissä saada syvää pakaralihasta aktivoitua. Tuossa se aktivoituu kyllä, ja ihan varmaan myös kasvaa. Kimppatreenit on kyllä kivoja välillä, ihan eri lailla sitä jaksaa puristaa ne viimeiset toistot, kun joku muu on siinä vieressä tsemppaamassa. Meilläkin kun Riinan kanssa on molemmilla kokemusta Terden eli Kivisen Teron treeneistä, on joku käsitys, mihin tulee pyrkiä ja samanlainen ajatus, mitä se kova treeni on. Monella kun tuo käsitys on aivan toisenlainen. Itse olen myös ymmärtänyt sen, että jokainen treeni ei voi olla henkihieveriin vedetty, siksi on hyvä, että välillä treenaa yksinkin. Isteään kun ei saa vietyä aivan niin loppuun. 

Vanhoja muistoja. Pala unelmaa vuonna 2010.

Tällä viikolla on myös jumpattu normaaliin tahtiin. MAVE-kulkee paremmin kuin koskaan. Joten ajattelinkin asettaa siihen pienen painotavoitteen tai siis ainakin lisäämään painoja tasaiseen tahtiin. Enkä todellakaan aio päivittää kiloja tänne ennen kuin tulos on kiitettävä. Tuo maastaveto on minun entinen ehdoton inhokkiliike, joten tuntuu hyvälle, että olen alkanut jopa pitämään siitä. Tiistaina kävin lenkillä varovasti ekaa kertaa nilkkaongelmien ilmenemisen jälkeen, ja toipuminen on onneksi edennyt niin pitkälle, että kipu ei juurikaan häiritse. Eilen oli taas kimppatreenit tehtiin ja perille meni taas kerran. Tänään taas lenkkiä ja punttia ja sitten suuntaankin Tahkolle viettämään erään ystäväni 40-vuotisjuhlia. Ulos kuplasta hetkeksi 😉

minna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta