Kannattaa kisata sen minkä jaksaa – Sateisen maanantain pohdiskelua

Nyt alkaa taas karsinnat olla melkein ohi, moni joka ei päässyt jatkoon jätti leikin kesken. Toisaalta onhan karsintakin osa-kilpailu ja oma kisansa sekin, ja niistäkin saa olla ylpeä.  Olen kuitenkin itse sen kokenut että karsintojen välillä kuntoa voi saada huimasti eteenpäin. Miksi ei siis käyttäisi kaikkia kortteja ja hankkisi samalla kisa kokemusta. Lappenrannassa  on vielä yksi todennäköinen mahdollisuus saada vielä SM- kisapaikka ja siitä on vielä aikaa kiristää kuntoa SM-kisoihin. Kuitenkin seuraavan kerran lavalle pääsee vasta ensi keväänä. Minun mielestä kisakunnosta kannattaa ottaa irti kaikki mikä lähtee, se kun on katoavainen ja kestää vain hetken aikaa.  Kisaaminen on kivaa ja lavalla pääsee tosiaan Suomessa yleensä vain kaksi kertaa vuodessa. Kannattaa myös kuvauttaa kisakunto ja muutenkin ottaa paljon kuvia, niin on sitten mitä muistella.

Ihan ensimmäiset kisat 2010 Oulussa. Olin muistaakseni 11:sta
Ihan ensimmäiset kisat 2010 Oulussa. Olin muistaakseni 11:sta. Selvisin kuitenkin eliminaatiosta, kisaajia oli tuolloin paljon, varmaan 20. Kunto aika tyhjä.
image
Oulu 2010.
image
Oulu 2010.
image
Lappeenranta 2010

Seuraavana viikonloppuna kisattiin Lappeenrannassa ja kunto oli huomasti parempi. Tankkaus alkoi toimia vasta toisella viikolla. Kisalookki oli myös ensimmäisellä kerralla hiukan hakusessa ja esiintyminen epävarmaa. Noillakin asioilla kun on suuri merkitys lopputulokseen. Poseerauksella, huonolla sellaisella voi pilata koko hyvän kunnon. Samoin jos väri on miten sattuu. Niinkuin nyt Jyväskylän ja Tampereen karsinnoissa tänäkin vuonna on huomattu ettei aina se lihaksikkain ja kirein voita! Kokonaisuus ratkaisee.

image
Lappeenranta 2010.

Lopputulos olikin Lappeenrannassa hopea, ei kannattanut siis jättää leikkiä kesken.

image
Lappeenranta 2010

Kuvat Mike Síren pakkotoisto.

Stay Focus 😉

minna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta