#Tääonmunjuttu

Käykääpäs katsomassa somessa haaste #tääonmunjuttu haaste johon olette ehkä törmänneetkin. Kerron nyt oman tarinani:

Päädyin salille pitkän hakemisen jälkeen. Synnyin pienessä kaupungissa, harrastin naisvoimistelua ja partioita. Kokeilin useita lajeja myöhemmin, mutta mikään ei tuntunut kunnolla omalle jutulle. Olin kaupungin ainut erivärinen tyttö, ja sain huomiota sekä hyvässä että pahassa. Syömishäiriöt ovat varjostaneet aika ajoin harrastamistani ja painoni on poukkoillut suuntaan ja toiseen. Halusin nuorempana olla täydellinen ja ajauduin sitä kautta väärille raiteille. Luulin että arvostukseni on painosta ja ulkonäöstä kiinni.

IMG_0010

Muutin isompaan kaupunkiin Jyväskylään ollessani parikymppinen, Olin pitkään jumppatyttö ja välillä pelkkä sunnuntai lenkkeilijä jos sitäkään. Ajattelin että jos käy kolme kertaa viikossa bodypumpissa se riittää lihas kunnon yllä pitämiseen. Välillä minulla oli myös ihan päteviäkin saliohjelmia, mutta treeneissä ei paljon itseä ylitelty ja ruokavalio oli nyt mitä sattuu. Jossain vaiheessa opettelin juoksemaan myös pitkää matkaa ja nautinkin siitä hetken aikaa.

Vuonna  2009, päätin että alan hankkia lihasta kroppaan ja tähtäämään kisalalavoille. Tätä päätöstä en ole katunut päivääkään. Sain elämääni suunnan ja sitä lähtien treeni on motivoinut kunnolla. Ensimmäisenä minut opasti lajin saloihin Marita Jyväskylästä, josta siirryin Jari Bull Mentulan valmennukseen ja siitä Matti Halosen Sportlife teamiin. Tällä hetkellä treenaan oman mieleni mukaan ja nautin vapaasta  tekemisestä.

IMG_0012

Vaikka välillä on ollut haastavia aikoja, silti olen aina päässyt yli vaikeimmistakin asioista treenaamisen avulla. Se on ollut punainen lanka jota on ollut helppo seurata. Katkaisin sääriluuni ja mursin jalkani kahdesta kohtaa vuonna 2009 Joulukuussa, ja silloinkin pystyin treenaamaan yläkroppaa lähes täysipainoisesti, mikä teki paranemisesta huomattavasti mielekkäämpää. Kisasin jo seuraavana syksynä vuonna 2010 ja sen jälkeen vuosina 2011 ja 2012. Kovinkaan montaa muuta lajia en olisi voinut harrastaa toipilas aikana. Tälläkin hetkellä odotan nilkan leikkausta, mutta harrastustani se rajoittaa sen verran että aerobisen määrä on pieni ja pohkeita en pysty harjoittelemaan juuri ollenkaan. Sali on aina paikka, mistä lähtiessä on parempi mieli vaikka olisi minkälainen päivä takana. Harrastuksen kautta olen oppinut tuntemaan kroppaani tavalla, jonka en uskoisi muuten olevan mahdollista.

Syömishäiriöt olen joutunut kohtaamaan silmästä silmään lajin kautta. Nämä ovat sairauksia jotka seuraavat usein läpi koko elämän, mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Se että olen pystynyt kisaamaan onnistuneesti kaikesta huolimatta, on tuonut minulle edelleenkin suurimmat onnistumisen kokemukset mitä olen elämäni aikana saanut. On oltava rehellinen itselleen ja nähtävä jos ollaan menossa väärään suuntaan. Tosi asia on että jos meinaa kehittyä urheilijana, ei ruolla leikkimiseen ole varaa. On syötävä paljon ja terveellisesti jos meinaa treenata kovaa. On tunnistettava että milloin elämäntilanne on sellainen että pystyy olemaan dietillä ja kestämään sen tuomat paineet ilman että ongelmia tulee. Tämän kaiken olen oppinut kantapään kautta. Syömishäiriöitä on tänä päivänä joka puolella ja minusta niistä tulisi puhua enemmän ja avoimemmin. Aihe on edelleen tabu.  Keho on ollut minulle aina ehkä himpun verran tärkeämpi ja korostuneempi asia kuin monelle muulle. Olen hyväksynyt sen ja valinnut tien elää asian kanssa muuttamatta itseäni.

Selkä leviää, ihan ilman uhoamistakin? Vai leviääkö?

Olen oppinut myöskin olemaan välittämättä muiden mielipiteistä. Jotkut ovat olleet sitä mieltä että minun olisi pitänyt hankkiutua eroon koko lajin parista, eivätkä ole pitäneet kisaamistani hyvänä asiana. En ole tyyppi joka näyttää aina samalle kaudesta riippumatta, ja paino on noussut reilusti kisa ajoista. Pystyn elämään sen asian kanssa, eikä itsetuntoni ole koosta kiinni. Rauta liikkuu ja olo on suhteellisen hyvä vaikkei peilistä katsokkaan kisa kireä neitokainen. Ajatelkoon muut mitä haluavat.

#tääonmunjuttu
#tääonmunjuttu

Laji innosti minut myös suorittamaan Personal trainer opinnot vuonna 2012  ja olenkin pienimuotoisesti päässyt auttamaan myös muita löytämään treenaamisen ilon. #tääonmunjuttu

Instagramissa minun löytää nimellä: tyttosinaoletvahvaofficial ja Facebook: Tyttö sinä olet vahva

 

minna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta