Elämässä eksynyt Jari Sillanpää

Kun ihmisellä on paha olla

Katsoin Jari Sillanpään haastattelun Enbuske, Veitola & Salminen -lähetyksestä. Haastattelu aiheutti monenlaisia ajatuksia. Näin ennenkaikkea elämässä eksyneen päihderiippuvaisen ihmisen. Jari Sillanpään puheista kuulsi läpi että huumeiden käyttö oli arkipäivää, eikä hän pitänyt sitä niin pahana kuin alkoholin käyttöä. Hänen oma kokemuksensa oli, että alkoholistina hän oli huonompi ihminen. Huumeiden käyttöä hän ei aikonut lopettaa ja hän myös myönsi olevansa narkomaani. Jarista havaitsi sen ettei hän pysty elämään ilman päihteitä, eikä välttämättä kokenut siihen mitään tarvetta. Tällä hetkellä suuri ja raskas rasite tuntuu olevan jatkuva julkisuus myllytys aiheesta. Kuitenkaan Jari Sillanpää, niinkuin ei kukaan muukaan ole huvikseen ja vahingossa ajautunut huumekoukkuun.

Kun ihminen voi huonosti hän saattaa turvautua kyseenalaisiin keinoihin lääkitäkseen ahdistustaan. Impulssiiviset ja herkät ihmiset kuten Jarikin on itseään kuvaillut ajautuvat joskus perinteisen porttiteorian kautta riippuvaisiksi. Riippuvuus vaatii kehittyäkseen toistuvaa käyttöä, ja on myös todettu että perintötekijät vaikuttavat riippuvuuden syntyyn. Suomalaisilla on vahva päihderiippuvuudelle altistava geeniperimä. Päihderiippuvuudesta on tullut yksi suurimmista kansansairauksistamme. Päihderiippuvaisiin suhtautuminen on kuitenkin usein alentavaa ja heidät luokitellaan jotenkin alempiarvoisiksi ihmisiksi, vaikka totuus on se että elämässä jokainen voi joutua painiskelemaan asioiden kanssa, joita ei olisi ennalta voinut mitenkään aavistaa.

Jarille pisteet rehellisyydestä, hän ei esittänyt yli ihmistä, eikä lukenut lähetyksessä kekenkään muun ennalta suunnittelemaa puheenvuoroa, jonka kaikki olisivat halunneet kuulla. Totuushan on ettei hän voi saada apua ongelmaan ennen kuin hän itse ongelman myöntää ja on halukas saamaan siihen apua. Oikeassa hän on myös siinä ettei ole aiheuttanut nykyisellä tilallaan kenellekkään mitään pahaa, paitsi itselleen ja läheisilleen. Se mitä olisi voinut käydä on turha jossitella.

Kuinka yleistä viihdekäyttö on?

Jari Sillanpää on  viimeisessä esitutkinnassa myöntänyt hankkineensa metamfetamiinia sekä omaa käyttöään varten että juhlissa tarjottavaksi satunnaisesti pieniä noin 1-10 g:n eriä vuosina 2014-2017. Epäilemättä juhlissa on käytetty ja käytetään kamaa, mutta eikö se kerro jotain että yksi suomen eturivin artisteista järjestää juhlia, joissa huumeita on tarjolla vapaasti. Edelleen huumeiden käyttö on tabu, mitä suojellaan kovasti. Aiheesta on puhuttu lähinnä silloin kun joku julkisuuden  henkilö on kärynnyt kokaiini viivat pöydällään, mutta muuten aiheesta ollaan hiljaa. Jarin esimerkki on minusta omiaan kertomassa sitä, että ongelma on. Alkoholia ja huumeita on minusta turha liikaa verrata tai puolustaa, molemmat ovat liikaa käytettyinä  tuhoavia. Maaimantähdet ovat kautta aikojen sortuneet päihteisiin, ja moni on jopa menehtynyt niihin. Tästä tullaankin siihen, onko kuuluisuus luonnollista ihmiselle ja mikä on sen hinta?

Kuvat ilmainen kuvapankki Pixabay

Onko sinulla vara tuomita

Välittömästi viime syksyisen käryn jälkeen alkoi julkinen mollaus, memet ” Tulin vauhdilla” ja ”kristallin kirkas ääni” valtasivat somen. Jotkut ihmiset saavat toisen ongelmista nautintoa. Muitakin itse aiheutettuja sairauksia löytyy runsaasti. Helppona esimerkkinä vaikkapa kakkostyypin diabetes, kuka heitä mollaa julkisesti? Missä on lähimmäisen rakkaus ja myötätunto. Missä on ymmärrys siitä että jokainen meistä on virheellinen ihminen? Suurimmalla osalla ihmisistä on joitakin asioita joihin ei vain pysty vaikka kuinka haluasi. Yksittäisten lauseiden ja sanomisten analysointi on minusta turhaa, eivätkä ne johda mihinkään.

Toivon Jarille koko sydämestäni kaikkea hyvää ja kykyä ymmärtää oma parhaansa, sekä tehdä suunnan muutoksen elämässään. Toivon että hän ymmärtäisi lopettaa ongelman vähättelyn, ja että hänellä olisi vielä voimia kohdata itseänsä ilman mitään päihteitä.

Instagram / Facebook / Bloglovin’

Lue myös:

Paluu fitnesshelvettiin