Hiljaisuuden voima

 Hiljaisuuden voima rentoutumisen avuksi

Olin alkuviikossa yhden yön mittaisella hiljaisuuden retriitillä Nuottakodossa Vihdissä. Olin etuoikeutettu koska pääsin jakamaan tämän kokemuksen luokkatovereideni kanssa. Tämä kuului meille osaksi seurakuntaharjoittelua jota suoritan parhaillaan.

Hiljaisuudella on suuri voima. Hiljaisuudessa rentoutuminen ja mitään tekemättä oleminen nollaa reseptoreita eri tavalla kuin vaikka ystävien kanssa seurustelu ja rentoutuminen. Normaalisti olen aika sosiaalinen tyyppi, riippumatta onko työni sosiaalista vai ei niin harvoin vietän aikaa yksinäni. Yksinäisyydellä on paikkansa, mutta koen että kuitenkin suurimmaksi osaksi olen ihminen joka viihtyy ryhmässä, muiden kanssa. Yleensä myös teen jatkuvasti jotain, ihan kotona ollessanikin touhuan yleensä jotain ennemmin kuin löhöän sohvalla paikoillani. Olen aktiivinen ja suorittamiseen taipuvainen luonne, mutta minullekin yksinäisyydellä ja hiljaisuudella on paikkansa.

Hiljaisuus avaa myös aisteja. Luonnon ja linnunlaulun kokee erilailla, voimakkaammin.

Kotona voi toki rentoutua myös, mutta tutussa ympäristössä näkee aina jotain tehtävää, ja vaikka ei näkisikään asiat muistuttavat olemassa olemassaolollaan eri tavalla kuin jossain muussa paikassa. Arjen kuvioista on vaikea irrottautua, siksi vetäytyminen tekee välillä hyvää. Älylaitteet antavat meille ärsykkeitä nykyään jatkuvasti, mutta retriitillä pääsee eroon niistäkin. Hiljaisuuden retriitillä jätetään puhelimet ja älylaitteet pois kokonaan ja keskitytään läsnäoloon. Itse käytin ainoastaan kameraa retriitillä kuvaamiseen, mutta muuten olin täysin offline. Kukaan ei kuitenkaan velvoita jättämään kännykkää, kunhan oma viestiminen ei häiritse muita.

Ohjatun hiljaisuuteen laskeutumisen jälkeen kukaan ei tervehti eikä kiitä ruoasta, sanaton kohtaaminen hymyily ja nyökkääminen on sallittua muttei pakollista, eikä sanattomien eleiden puutetta pidetä epäkohteliaana. Jokainen saa vain olla ja kuunnella ja katsoa mitä hiljaisuus itsessä herättää. Saa rauhassa olla epäsosiaalinen ja pohtia elämää. Retriitti on molempina kahtena kertana, mitä olen retriittiin osalllistunut, antanut minulle hyvin kokonaisvaltaisen levon ja rentoutuksen.

Retriitti ja uskonnollisuus

Tämä oli toinen kertani retriitissä. Ensimmäisellä retriitillä olin vuonna 2015 Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa koko viikonlopun. Hiljaisuuden retriitti on saanut alkunsa kristillisestä perinteestä ja monet retriittien järjestäjät ovatkin perinteisesti seurakuntia, mutta nykyään rinnalle on tullut myös joitakin kaupallisia tahoja. Nykyään retriiteissä käyvät kaikenlaiset ihmiset yritysjohtajista downshiftaajiin.  Retriitillä voi hoitaa omaa hengellistä elämää tai sitten olla hoitamatta, voi rentoutua ihan muuten vaan. Retriitin ohjelmaan kuului molempina kertoina hartaus/rukous hetkiä joihin osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Ensimmäiselle pidemmälle retriitille kuului myös kevyitä liikunnallisia sekä mindfulnesiin pohjautuvia harjoitteita,  jotka koin itse rentouttaviksi ja retriitin ideaa tukeviksi.  Usein retriitteihin yhdistetäänkin joogaa, joka on lempeää, venyttävää ja rentouttavaa. Koen että retriitistä voi tehdä itse niin hengellisen kuin haluaa. Retriitillä myös syödään hyvin ja säännöllisesti hyvän ateriarytmin mukaisesti, mikä antaa osaltaan hyvät edellytykset kokonaisvaltaiseen rentoutumiseen.

Päällimmäiset ajatukset

Yhden yön mittainen retriitti hujahti nopeasti, makoillen, värittäen, lenkkeillen, syöden ja nukkuen. En kokenut itseäni mitenkään erityisen väsyneeksi retriittiin saapuessani, mutta kun saavuin paikan päälle nukuin ensimmäisenä melkein parin tunnin päiväunet ja sen päälle vielä yhdeksän tunnin yöunet. Jotenkin tila jossa tiesin ettei minun tarvitse tehdä mitään tai olla kenellekään mitenkään mieliksi rentoutti kehon ja mielen ihan totaalisesti ja pisti nukuttamaan. Kävin pitkälle lenkillä illalla ja muuten vain mietiskelin. Oli ihanaa huomata kuinka kevyet ajatukseni tällä kertaa olivat, koska vuonna 2015 ne olivat huomattavasti raskaammat. Koin retriitin rentouttavana silloinkin, mutta haasteet elämässä olivat erilaiset. Hiljaisuus tekee minut tietoiseksi asioista, joiden tulisi olla toisin. Torjutuista toiveista, tarpeista ja kipukohdista. Retriitti tekee myös tietoiseksi asioista jotka ovat hyvin ja joista voi olla kiitollinen.

Musta sydän Apple  Seuraa Musta sydän Apple

Instagram / Facebook / Bloglovin’

Lue myös:

Kestääkö mieli hiljaisuutta

Kestääkö mieli hiljaisuutta

Kuluneella viikolla olin keskiviikosta perjantaihin Hiljaisuuden retriitillä. Karjalohjalla Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa, noin tunnin matkan päästä Helsingistä. En tiennyt ensin mitä odottaa, mutta mielikuva oli kuitenkin se että tulen varmasti palaamaan rentoutuneena ja levänneenä takaisin. Retriitillä todellakin oltiin kokonaan puhumatta kokonaiset kaksi päivää, mikä on itselleni täysin uutta ja ihmeellistä. Jokaiselle oli varattu omat huoneet suihkuineen, ruokailut ja yhteiset rukous, venyttely/mindfulness rentoutus hetket suoritettiin yhdessä, mutta täydessä hiljaisuudessa. Myös pientä ulko liikuntaa ja reippailua oli mukana ohjelmassa, mikä oli kauniissa säässä vain plussaa. Vain ohjaaja puhui, ohjaajana toimi Miia Moisio. Miia toimii sielunhoidon tutkijana ja tuntiopettajana, pappina, yrittäjänä, mindfulness-ohjaajana sekä ryhmäliikunnanohjaajana. Hänen kolumniaan voit lukea Hidasta elämää sivustolta.

image

image

image

image

Hiljaisuus hiukan jännitti ainakin aluksi itseäni. Kestänkö olla vain hiljaa? Tuleeko mieleen kaikki synkät muistot? Osaako sitä vain olla ja rauhoittua.  Hiljaisuudessa ei kuitenkaan ollut mitään outoa, se oli oikestaan aika luontevaa joukossakin. Se ei ollut tyhjyyttä, vaan täynnä tunteita ja ajatuksia. Pikkuhiljaa mieli rauhoittui ja tavoitin levon ja rauhallisuuden. Hiljaisuus nosti myös esille negatiivisia tunteita, ne asiat jotka ovat kipeitä. Niitä  joiden käsittelyyn ei ole ollut aikaa tai halua tulivat kyllä vahvasti mieleen. Tässä kohtaa hiljaisuuden siunaus merkitsee sitä, että tulee tietoiseksi asioista, joiden tulisi olla toisin. Torjutuista toiveista ja tarpeista ja elämän kipukohdista. Hiljaisuudessa puhuu meitä suurempi voima.

image

image

Hiljaisuuden siunaus säteilee kuulemma pitkälle arkeen. Usein vasta myöhemmin huomaa, millä tavoin se on vaikuttanut. Retriitistä ei tarvitse antaa kenellekään minkäänlaista selontekoa eikä palautetta, jokainen saa säilyttää kokemansa itsensä ja Jumalansa välisenä. Myöskään retriittiin tulijan ei tarvitse kertoa mitään elämästään. Tämä oli myös täysin uutta minulle, koska yleensähän sitä aina esitellään itsemme ja kerrotaan mistä ollaan ja mitä tehdään.

image

image

Ruokana meille tarjoiltiin herkullista luomu- ja lähiruokaa, joten ruokavaliostakaan ei tarvinnut juurikaan poiketa. 

Voin suositella retriittiä kaikille jotka haluavat tutustuta itseensä paremmin, jos kärsit kiirestä tai stressistä tai  haluat muuten vain hengähtää arjesta. Sanaton yhteys on jotain mitä kannattaa kokea.

”Hiljaisuus ei ole vuorten huipulla, eikä melu kaduilla ja toreilla. Molemmat ovat ihmisen sydämessä.”

Instagram: @tyttosinaoletvahvaofficial

Facebook: Tyttö sinä olet vahva