Paha sai palkkansa

*Sisältää mainoslinkkejä

Paha sai palkkansa

Paha sai palkkansa viikko sitten kun exäni tuomittiin vuoden takaisesta rikoksesta. Viittaan nyt viime keväänä tapahtuneeseen juttuun ja sen jälkiseuraamuksiin: Avoin kirje patologiselle valehtelijalle ja pettäjälleni. Exäni ei suostunut  jättämään minua rauhaan eron jälkeen, sekä myös häiritsi minua ja elämääni kaikin mahdollisin keinoin. En saanut hetkenkään rauhaa hänestä. Ainut keino miten sain jatkuvat yhteydenotot ja lähestymiset loppumaan oli yhteydenotto poliisiin ja rikosilmoitus. Tämän jälkeen exäni lähestyi minua vain kerran, sen jälkeen kuulin häntä vasta oikeudenkäynnissä vuosi tapahtuneen jälkeen, eli viime maanantaina. Oikeudenkäynti meni hyvin ja asioissa ei ollut mitään epäselvyyttä, todisteet häntä vastaan olivat selvät. Olin varautunut kohtaamiseen hyvin ja niin ettei minun tarvinnut jäädä hetkeksikään yksin. Olin valmistautunut hankkimalla itselleni asianajajan, jotta juttu sujuisi mahdollisimman selkeästi ja mutkattomasti. Näin kävi, enkä tuntenut oloani mitenkään uhatuksi tai ahdistuneeksi.

Mikään raha ei korvaa tuhottua elämää

Exäni tuomittiin sakkorangaistuksella ja korvauksilla, jotka hän joutuu maksamaan minulle. Paha sai palkkansa, vaikkei mikään rahamäärä korvaa sen hetkistä tuhottua elämää, varsinkaan kun taustalla on patologista valehtelua  ja pettämistä kokonaiset kaksi vuotta. Uskon kuitenkin että asian loppuun vieminen tekee hyvää exälleni. rangaistuksen saaminen toki harmittaa, mutta niinhän sen kuuluu tehdäkin, että ihminen oppii. Aikaisemmin tapaukseen tarjottiin sovittelu vaihtoehtoa, mutta asiaa hoitaneen poliisinkin mukaan sovitteluun ei kannata lähteä valehtelevan ja manipuloivan ihmisen kanssa.

Uskon, että tämä ainakin opetti sen ettei toisia ihmisiä saa vainota, ja että täällä Suomessa siitä tulee rangaistus. Ja myös sen että kaikkia ihmisiä ei pysty huijaamaan ja manipuloimaan loputtomasti. Tiedän, että hänellä on samantyylisiä asioita menneisyydessä, eikä kukaan nainen ole jaksanut/uskaltanut viedä asioita loppuun saakka, tai sitten hän on onnistunut manipuloimaan uhrin takaisin puolelleen. Tässäkin tapauksessa oikeudenkäyntiä jouduttiin odottamaan kokonainen vuosi. Olin välillä unohtanut koko asian, mutta se ei ole syy sille ettei asiaa tarvitsisi viedä loppuun. Minulla on sellainen periaate muussakin elämässä, ettei asioita jätetä kesken. Se mikä kerran aloitetaan viedään loppuun saakka tavalla tai toisella.

Miltä exän kohtaaminen tuntui

Lähinnä mietin, että miten ihmeessä olen ajautunut suhteeseen tuollaisen ihmisen kanssa, tunsin jonkin asteista kuvotusta ja mietin että ompa minulla ollut taso alhaalla miesten kanssa. Tunsin myös jonkinlaista sääliä ja myös hiukan ärtymystä kun kuuntelin hänen epämääräisiä ja ontuvia selityksiä rakkaudesta oikeudessa. Miten ihminen joka on elänyt kaksois- ja kolmoiselämää, kehtaa selittää oikeussalissa jotain rakkaudesta, kun ei todellakaan tiedä mitä rakkaus tarkoittaa.  Huomasin myös, että hän koitti hakea jonkinlaista surun murtamaa katsekontaktia minuun, johon en vastannut millään tavalla. Ihmettelin itsekkin miten kylmä ja tunteeton olin, suhteessa oli kuitenkin aikanaan myös hyviä asioita. Hyvä niin että reagoin näin, tiedän että olen päässyt totaalisesti asian yli.

Viimeinen naula arkkuun

Minulle asian loppuun asti vieminen oli tärkeää ja ikäänkuin symbolisesti sain naulattua viimeisen naulan arkkuun ja näin haudattua asian lopullisesti. Tämä kokemus ja pettymys elämässä on nyt käsitelty ja sen voi unohtaa. En tunne vihaa enkä katkeruutta. Se ei auta mitään, olen sensijaan saanut asian kanssa rauhan. Ennemminkin koen kiitollisuudesta kaikesta siitä viisaudesta mitä tämä juttu minulle opetti. Toivon kaikille asiaan liittyville pelkkää hyvää. Toivon, että asioiden käsittely olisi vienyt eteenpäin myös muita osapuolia ja auttanut ymmärtämään tapahtumia ja tekoja. Paha sai palkkansa ja elämä jatkuu parempana kuin koskaan.

Instagram / Facebook / Bloglovin’

Lue myös:

Avoin kirje patologiselle valehtelijalle ja pettäjälleni

Miltä tuntuu elää patologisen valehtelijan kanssa 

Mitä vuosi sinkkuna on opettanut minulle 

Edellinen juttu: 

Viisi asiaa mitä en voi sietää

Miksi draama kiinnostaa ihmisiä

Henkilökohtaisimmat postaukseni kuten tämä ja tämä ovat keränneet lyhyessä ajassa yhteensä 20 000 lukijaa. Minun blogin historiassani se on paljon, postaukset nousivat joka kaikkien niiden peppu treenien ja treeni vinkkien ohi jotka ovat olleet kautta aikojen ja useita vuosia luetuimpien kärjessä.

Ihmissuhteet, ihmisten ongelmat ja draamat kiinnostavat ihmisiä suunnattoman paljon, oli kyse sitten mistä tahansa elämän traagisesta tapahtumasta tai avautumisesta. Se on toki ihan luonnollista että elämässä tapahtuu kaikenlaista, ja kaikki ei aina ole niin positiivista. On pettämistä, riippuvuuksia, työttömyyttä, mielenterveys ongelmia, talousvaikeuksia, väkivaltaa jne. jotka kuitenkin saattavat kuulua ja kuuluvatkin monen ihmisen päivittäiseen  arkeen. Ongelmista ei uskalleta puhua, vaan aina ajatellaan että muilla menee jotenkin paremmin.

Olen saanut huomattavan paljon viestejä facebookissa ja täällä, sekä yksityisesti että julkisesti koskien aihetta. Ajattelin että tarinani oli omaa luokkaansa, ettei muita tällaisia juurikaan ole, mutta olin väärässä. Minun oli lisäksi vaikea kuvailla kaikkea tapahtunutta täysin yksityiskohtaisesti, koska kirjoittaminen ei ole parhaita puoliani, enkä tiedä olisiko se tarpeenkaan. Kirjoittamani oli  kuitenkin vain pintaraapaisu ja vain läheiseni ja minä itse tiedämme miten paljon kaikkea onkaan tapahtunut ja miten uskottavaa kaikki valhe on parhaimmillaan ja pahimmillaan ollut.

Olen kuitenkin todella yllättynyt miten moni on kertonut kokeneensa samaa, ja kertonut tarinan olleen lähes identtinen omani kanssa. Näitä viestejä on tullut useita, mikä on mielestäni jotenkin kauhistuttavaa. Kertooko tämä nykymaailman tilanteesta, vai vain onko näin ollut aina? Vaikka omaan tilanteeseeni liittyy mielestäni voimakkaasti monikulttuurisuus, ei näin ole kaikissa kuulemissani tapauksissa. Tietenkin tiedän että mielenterveysongelmia joita tähän tapaukseen voi liittää on ollut aina, mutta onko arvostus toista ihmistä kohtaan jotenkin laskenut vuosien saatossa? Onko ihmisistä tullut toisilleen kertakäyttötavaraa? Ikävää jos näin on, vaikka siltikään kokemani ei saa minua kyynistymään vaan jatkamaan elämää avoimin silmin. Uskon edelleen rakkauteen ja siihen että hyviä ihmisiä löytyy. Ja muistutan, että vaikka ollaan sinkkumarkkinoilla, olisi silti hyvä muistaa perus käyttäytymissäännöt, arvostus ja rehellisyys toista ihmistä kohtaan, eikä antaa ymmärtää tahallaan toiselle ihmiselle väärin mitä ollaan valmiita antamaan tai toisinpäin.

Olen saanut avautumisesta valtavasti voimaa, ja se toimii minulle ikäänkuin terapiana ja ylitse pääsemisen välineenä.

Miksi draama sitten kiinnostaa? Osa ihmisistä on puhtaasti uteliaita, mutta hyvin moni myös samaistuu ja toivon todella että jokaisella ihmisellä olisi voimia lähteä kertomani kaltaisesta suhteesta pois. Suhde söi valtavasti energiaa, ja huomaan jo nyt miten alan olla enemmän oma itseni. Tiedän että kaikki lukijat eivät halua pelkkää hyvää, ja mukaan mahtuu myös niitä pahansuopia ihmisiä, mutta niinhän se tässä elämässä on että kaikkia ei voi miellyttää. Toivon myös että tämä avautuminen antaisi edes jollekin vertaistukea ja auttaisi näkemään valoa tunnelin päässä.

Instagram: @tyttosinaoletvahvaofficial

Facebook: Tyttö sinä olet vahva

Snapchat: vahvatytto