Miksi antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa – radiohiljaisuus

Kävin tänään Picnicissä salaatti lounaalla ja samalla käsiini eksyi Iltalehti, taisi olla viime viikonlopulta. Silmiini sattui tämä juttu radiohiljaisuudesta, jutussa esiintyvän Idan blogiin pääset täältä. Jäin miettimään asiaa radiohiljaisuus ja päätin kirjoittaa siitä, oikeastaanhan olen ollut viimeksi kunnollisessa pitkässä parisuhteessa vuonna 2009, siitähän alkaa olla  jo kohta kymmenen vuotta. Osa vuosista meni ihan tarkoituksella sinkkuna, eläen vain itselle, mutta osan olen kyllä deittaillut reippaasti, ollut parisuhteissakin ja mielestäni pyrkinyt antamaan ihmisille mahdollisuuksia hyvään suhteeseen antamalla vain parasta itsestäni. Välillä olen tavannut hyvinkin kiinnostavia tyyppejä, mutta itsekin olen muutaman kerran törmännyt tähän ilmiöön radiohiljaisuus. Olen myös nähnyt tätä valitettavan paljon ystäväpiirissäni.

” 24-vuotias Iida Åfelt kirjoitti kokemuksistaan avoimesti blogissaan: Kahden vuoden sisällä viisi hyvin alkanutta suhdetta päättyivät kaikki täydelliseen radiohiljaisuuteen. Tyypillisessä tapauksessa mies ei yhtäkkiä vastannut enää viesteihin. Teki niin kutsutun katoamistempun.

– Viimeisin tapahtui pari viikkoa sitten, Iida kertoo toukokuun alussa.

Hän kuvailee kirjoituksessaan jokaista tapausta. Niissä on yhtäläisyyksiä: Alussa mies on aina vaikuttanut olevan hyvin kiinnostunut, kemiat kohtaavat ja mies osoittaa sen monella tavalla. Iida ihastuu, jopa rakastuu. Tapailu saattaa kestää esimerkiksi useamman kuukauden, jolloin oletus mahdollisesta seurustelun aloittamisesta ei ole liioiteltu ajatus.”

Aiheesta on kirjoitettu blogeissa aiemminkin, esimerkiksi täällä. Cougar Woman kirjoittaa näin:

” Näin, että Valokuvaaja oli lukenut viestini. Vastausta ei kuitenkaan tullut moneen tuntiin, joten lähetin vielä yhden viestin, jossa pyysin anteeksi, mikäli viestini oli liian suorasukainen, liian tunteellinen. Ja ennen kaikkea – liian itsekäs. Minä, minä, minä. 

Viesti meni perille, mutta sitä ei luettu. Ei koko perjantai-iltapäivänä, ei lauantaina, ei sunnuntaina, ei maanantaina. Pidin puhelinta silmällä viikonlopun aikana, ja huomasin itsekin, että alan panikoida. Sainko viestilläni Valokuvaajan sulkeutumaan kuin simpukan? Olinko liian hankala, kun kerroin tunteistani?

Luin viestit yhä uudelleen ja uudelleen. Ei, ne eivät olleet liian tunkeilevia. Kertoivat kuitenkin tunteistani, yrittivät selittää, miltä radiohiljaisuus tuntuu. Ehkä ne oli tulkittu väärin. Tai ehkä ne todellakin olivat liian itsekkäitä. ”

Kuulostaa kovin tutulta. Jotenkin ymmärrän vielä katoamisen jos ollaan vaihdettu vaikka muutama viesti jossakin palvelussa, ilman että ollaan vielä edes nähty tai päästy yhteyden pidossa mitenkään henkilökohtaisemmalle tasolle, mutta jos ollaan pidetty yhteyttä jo jonkin aikaa tai sitten avauduttu toisille itselle tärkeistä luottamuksellisista asioista molemmin puolin, tuntuu katoaminen aika törkeälle. Toisen jättäminen täysin ilman vastauksia on huonoa käytöstä, hylkäämistä ja vääristynyttä vallankäyttöä.

Mikä siinä on ettei voi sanoa suoraan? Ymmärrän että toisen blokkaaminen saattaa olla jollekin helppo keino, poissa puhelimesta poissa mielestä tyyliin. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä, pitäisi ehkä joskus miettiä miltä siitä toisesta henkilöstä tuntuu, eikä vain paeta paikalta. Jos vaikka olisi niin että meneillään on joku toinen juttu, haluaisin itse ainakin kuulla tästä mielellään ihan suoraan. Joskus nuorempana muistankin että olen saanut kerran tälläisen viestin henkilöltä josta olin kiinnostunut. Henkilö oli kohtelias ja ystävällinen ja kertoi että on tavannut kiinnostavan naisen. Olin tottakai pettynyt, mutta jälkeenpäin osasin arvostaa hänen suoruuttaan. Asian voi siis kertoa myös hienotunteisesti ja ystävällisesti loukkaamatta toista ihmistä, se ei ole iso vaiva ja jättää varmasti myös sille torjuvalle osa puolellekin paremman fiiliksen kuin välttely ja vastaamattomuus.

Olen itse pyrkinyt olemaan rehellinen tälläisissa tilanteissa  ja välttynyt hyvin näin väärin käsityksiltä. Sinkku markkinoilla pitäisi muistaa myös toisen ihmisen kunnioitus ja arvostus.

Miksi antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa.

Instagram: @tyttosinaoletvahvaofficial

Facebook: Tyttö sinä olet vahva 

Snapchat: vahvatytto

Edellinen juttu: Älä laihduta -päivä

Vapaus – miltä se tuntuu kahleiden jälkeen

Kun mieltä kuormittavasta suhteesta pääsee irti, ei mieli kulje välttämättä samaa tahtia tekojen kanssa. Vaikka tiedän tehneeni täysin oikein, ensimmäiset pari viikkoa olivat raskaimmat. Oli niitä hetkiä kun yöllä  heräsi kesken unien ja etsi sängystä  sitä toista kadonnutta kumppania. Oli aamuja jolloin heräsi, ja tajusi ettei kukaan enää herätä. Silloin nousi pintaan ne hyvät hetket ja uniin saattoivat tulla myös hyvät muistot pahojen lisäksi. Vaikka on ollut paljon pahuutta ja petosta, on myös ollut hyvää josta on pidetty kynsin hampain kiinni ja uskottu siihen vielä lisää. ”Kyllä kaikki järjestyy ja saat anteeksi”. Ja lisänä käsitys  ja usko rakkauden kaikkivoipaisesta voimasta.

Lopulta anteeksi antamatonta sitten oli niin paljon ettei enää voinut antaa anteeksi, tai ehkä voi muttei enää elää niiden asioiden kanssa, eikä varmasti unohtaa koskaan.

Minulla oli sama tunne kun joku olisi  kuollut, ensin en usko sitä todeksi, enkä usein varsinkaan yöllä herätessäni muista mitä on tapahtunut.

Kuva: JH kuva

Huomaan kuitenkin että nyt viikkojen päästä olen vapautuneempi, minun ei tarvitse olla kokoajan olla varuillaan ja pelätä mitä tulee seuraavaksi.  Onko se joku mustasukkaisuus kohtaus jolla minua piinataan koko yö, onko se joku toinen nainen joka ottaa yhteyttä kun on saanut tietää totuuden. Onko se joku viimehetken peruminen yhteiseltä matkalta, vai olenko minä yhtäkkiä riittämätön mihinkään ja toisella on vaan huono olla ja tarve osoittaa ärtymystään minulle haukkumalla ja alistamalla. Nämä asiat olivat arkipäivää viimeisen kahden vuoden aikana. Olin tosi usein alakuloinen,  itkuinen ja väsynyt. Koulussa sain käyttää kaikki luennot tekstailuun, missä selvitettiin milloin mitäkin ja vapaa-aikakin meni pitkälti toisen asioiden hoidossa, ja omia asioita  juuri ja juuri riman alta suorittaen. Toki sitten näistä palkinnoksi  ja anteeksi sain satoja sydämiä ja rakkauden tunnustuksia.

Sanat eivät kuitenkaan riittäneet korvaamaan tekoja, vaan joskus antoi vaan  olla kun ei yksinkertaisesti jaksanut enää tapella ja oli pakko suoriutua omista velvoitteista. Satunnainen onnistunut reissu tai viikonloppu auttoi jaksamaan ja unohtamaan kaiken mitä pinta alleen kätki.

Nyt ajatukseni ovat vähemmän ja vähemmän  tapahtuneessa, ja annan vain ajatusten tulla ja mennä  sen enempää niihin takertumatta. On yksi kanava mistä tuo juttua koskeva henkilö saa minun yhteyden enkä voi sitä kokonaan estää, mutta kauempaa näen vielä selvemmin hänen epävakautensa, enkä juuri reagoi hänen juttuihinsa. Viesteistä huomaa hyvin epävakaalle henkilölle tyypillisen jatkuvan rakastan sinua/vihaan sinua, emotionaalisen luotaantyöntämisen ja takaisinvetämisen.

Huomaan eron jo muutamassa viikossa miten olen muuttunut. Nauran paljon enemmän, ja olen jotenkin vahvempi. Olen nähnyt enemmän ystäviäni, pitänyt heihin enemmän yhteyttä ja jaksanut tutustua jopa uusiin ihmisiin. Treeni kulkee paljon paremmin ja vuorokausi rytmi on paljon selkeämpi, Voin suunnitella tulevaisuutta ihan eri mielellä.  Aiemmin tuntui että vaikka lyötiin lukkoon jotain,  sattui usein jotain ihan viime hetkellä, ettei suunnitelma toteutunut.

Henkistä väkivaltaa jota olen kokenut vähätellään usein suhteessa, vaikka se voi pahimmillaan olla vielä kuormittavampaa kuin fyysinen väkivalta. Se voi viedä pahimmillaan toimintakyvyn ja laukaista esimerkiksi vakavan masennuksen. Tuohon olisi omakin tilani voinut aivan hyvin mennä. Onneksi itse alan voida pikkuhiljaa paremmin ja näen selvästi tulevaisuuden hyvänä ja täynnä mahdollisuuksia.

Jos olet kokenut henkistä tai fyysistä väkivaltaa, niin myös maksutonta apua on saatavilla. Usein ulkopuolinen ammattilainen näkee asian selvemmin ja osaa ohjata elämääsi oikeille raiteille. Alla muutamia linkkejä joihin kannattaa tutustua, ja tarvittaessa ottaa rohkeasti yhteyttä.

Nollalinja

Naisten linja

Naistenkartano ry

Suomen valkonauhaliitto

 

Lue myös: Avoin kirje patologiselle valehtelijalle ja pettäjälleni ja Miltä tuntuu elää patologisen valehtelijan kanssa.

Instagram: @tyttosinaoletvahvaofficial

Facebook: Tyttö sinä olet vahva

Snapchat: vahvatytto