Pitää olla aikaa vain olla – muista pyhittää lepopäivää

*Sisältää mainoslinkkejä

Pysy erossa stressistä

Olen aikoinaan kantapään kautta oppinut sen että stressi on paha vihollinen. Pitkälti juuri stressi on aiheuttanut aikoinaan minulle pahoja terveysongelmia sekä pahaa oloa joka on jo itsessään huonontanut toimintakykyä. Siitä lähtien olen oppinut aika hyvin olemaan stressaamatta, vaikka ympärillä olisikin täysi kaaos. Kuitenkin välillä vaan tuntuu että on liian monta juttua käynnissä samaan aikaan ja jostain narusta alkaa kiristää. Välillä pitäisi olla päiviä ilman minkäänlaista aikataulutusta, niin että aivot saisivat vain levätä. Nykyään multitaskaaminen ei ole minusta mitenkään ihailtavaa, vaikka itse taidankin tehdä sitä jollain tavalla koko ajan. Enemmän ihailen ihmisiä joilla on langat käsissä ja hommat joita tehdään, tehdään huolella alusta loppuun. Voi toki tehdä monia asioita ja olla niissä hyvä, mutta sellainen häslääminen ja tehokkaan esittäminen saa lähinnä verenpaineet nousuun.

Tykkään olla monessa mukana, mutta tiedän myös aika hyvin omat rajani. Nyt on sellainen olo ettei enää mitään ylimääräistä. Eveliina sanoi minulle eilen kun tulin kotiin, että otan osaa,  tuo sun elämä on kyllä ihan kauheaa. Tulin siis kotiin töistä, söin ja painelin kotiin tekemään koulu hommia, vastailemaan sähköposteihin, maksamaan laskuja. Ihan perus hommia mille ei vain muuten ole aikaa, kuulemma olen koko ajan menossa ja tekemistä riittää. Elämäni ei ole mitenkään kauheaa, ei todellakaan. Vaikka se on kyllä totta että tällä hetkellä kaiken sen ajan minkä olen kotona, haluaisin vain levätä ja olla rauhassa. Tiedostan sen että pitää ottaa huilia, että jaksaa.

Jokainen asettaa itse omat rajansa

Jokaisella on omat tuntemuksensa. Kukaan ei voi sanoa minulle että elämäni on helppoa, enkä minä voi sanoa kenellekään että mitä oikein valitat; sinullahan on kaikki hyvin. Joskus on elämäntilanteita jolloin on ihan hirveästi hommaa, kaikki sujuu kuin leikki, eikä ahdista yhtään. Aikoinaan tein paljon töitä ja samaan aikaan tähtäsin kisoihin. Se oli kiireistä aikaa ja käytännössä olin koko ajan töissä tai treeneissä. Ei ollut mitään ongelmaan kunnes kuvioihin astui ulkopuolinen stressitekijä, mikä oli sitten aivan liikaa, siitä seurasi burn out. Olisi pitänyt vähentää jostakin ja rauhoittaa mieli. Sen tiesin vasta jälkikäteen, silloin siihen ei ollut työkaluja. Viime vuonna parisuhde katastrofin aikaan handlasin hommat mielestäni hyvin, selvisin ilman mitään loppuunpalamisia. En antanut homman liikaa vaikuttaa itseeni, arvostin itseäni  ja muu elämä sujui hyvin.

Joskus taas vähänkin liikaa on liian paljon, kaikki riippu omasta olotilasta ja siitä miten paljon on milloinkin valmis ottamaan vastaan. Toisten tunteita ei pitäisi vähätellä, eikä myöskään omiaan. Jokainen meistä on loppupeleissä vastuussa itsestään, ja on meidän omissa käsissämme miten rajaamme elämäämme. Pyyntöjä, työkeikkoja ja kaikenmaailman hommia tulee varmasti aina, mutta se että suostummeko niihin on meidän omalla vastuullamme. Rajaaminen on tärkeää ja itsensä kuuntelu, mitä oikeasti jaksaa tehdä ja mitä ei. Jos et itse huolehdi itsestäsi, niin ei valitettavasti huolehdi kukaan muukaan.

Liikunta auttaa stressiin – mutta joskus pahentaa sitä

Liikunta on tosi hyvä stressin hoitokeino, oikeastaan yksi parhaimmista. Kun hikoilee erittyy hyvänolon hormoneita ja ajatukset saa nollattua. Tulee freesi olo ja aivot selkiintyvät. Joskus kuitenkin jos noudatetaan orjallisesti treeniohjelmaa johon kuuluu vaikkapa 4-6 kovia punttitreenejä ja aerobiset päälle saattaa se vain lisätä stressiä. Jos elämässä on kovasti kuormitusta, saattaa hermoston kuormitus lisäksi olla liikaa. Kannattaa tässäkin siis kuunnella itseään ja olla itselleen armollinen. Liikuntaa sopivassa suhteessa ja lajeja jotka ovat tilanteeseen sopivia.

Olen onnekseni löytänyt jo vuosia sitten mindfullnesin ja tietoisen läsnäolon.  On hyvä vain olla ja kuunnella omia ajatuksia ja tuntemuksia, sekä hyväksyä ne sellaisena kuin ne ovat. Olen joskus vähän liiankin ratkaisu keskeinen. Ajattelen että hymy naamalle vaan ja lenkille, kyllä se siitä sitten lähtee. Usein lähteekin, mutta joskus ei vain tarvitse. Negatiivisten tunteiden on hyvä antaa tulla ja hyväksyä nekin. Pyrin olemaan optimisti ja  uskon että asenne vaikuttaa kaikkeen. Väittämä että kaikki on aina hyvin ja aurinkoista, on kuitenkin teeskentelyä.

Aina ei ole pakko olla online

Olen huomannut somea seuratessani ihmeellisiä asioita. Varsinkin kun on tullut nämä snäpit ja stroorit, tuntuu että ihmiset kehittelevät ihmeellisiä ongelmia somessa. Sitten niiden takia vuodatetaan samaa asiaa tunti kaupalla viikossa. Siis jaetaan vaikkapa tietynlaista eroottista sisältöä ja saadaan siitä palautetta. Sitten puidaan sitä saatua palautetta loputtomasti siellä omassa stoorissa. Tuntuu jotenkin aivan käsittämättömälle, miten jotkut tuntevat tarvetta olla jatkuvasti online ja jakaa tietynlaista sisältöä. Itse kokisin tämän äärimmäisen stressaavana vaikka some ihminen olenkin. Muutenkin olen huomannut että jos olisi koko ajan tavoitettavissa, saisi jatkuvasti olla koneella/puhelimella ja vastailla ihmisille. Olen jo vuosia pitänyt puhelinta äänettömällä suuren osan ajasta. Esimerkiksi whatsapp huutaa koko ajan jos siihen ei laita paussia. Meillä on opiskeluun liittyviä ryhmiä ainakin sata, eikä ole aina hyödyllistä edes tietää mitä missäkin ryhmässä milloinkin keskustellaan. Riittää kun lukee mailit ja viestit ns. ”työajalla” mikä se kenellekkin on. Ei ole aina pakko olla online.  

 Muistakaa pyhittää lepopäivää

Nykyään kaikki pyörii kellon ympäri ja tahti on koventunut monessa asiassa. Stressiä aiheuttaa myöskin kiire mikä on jatkuvasti ympärillämme. Jokainen tarvitsee säännöllisen lepopäivän, jolloin tehdään jotain muuta kuin on normaalisti totuttu tekemään muina päivinä viikossa. Joskus on hyvä olla tekemättä mitään ja olla vain jouten. Jos tekemisensä jakaa järkevästi jaksaa lepopäivänä tehdä muutakin kuin maata puolikuolleena, mutta välillä jos sille on tarvetta pitää tehdä niin. Keho kyllä kertoo kun tarvitsee lepoa. Meinaan olla tänä viikonloppuna tekemättä ”mitään”, ihan rennosti puuhastelen asioita mitkä tuntuvat mielekkäälle ja käyn urheilemassa omaan tahtiin. En aio tehdä mitään mikä tuntuu huonolle tai aiheuttaa kiireen tuntua.

 

*Kannattaa tsekata NordiFeelin ystävänpäivän ale, jopa 70%! NordicFeelin 2018 ystävänpäiväalesta voit ostaa kauneustuotteita jopa 70% alennuksella! Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää, kuitenkin enintään 10.02.2018 asti. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin tai alennuskoodeihin.

Instagram / Facebook / Bloglovin’

Snapchat: vahvatytto

Lue myös:

Jokainen ihminen haluaa tulla kuulluksi 

Edellinen juttu: 

Mitä vuosi sinkkuna on opettanut minulle

Kehorauha – Kun oma vartalo ei ahdista

*Sisältää mainoslinkkejä

Housut Bia Brazil *TÄÄLTÄ / Kuva Tomi Rehell

Kehonkoostumus

Kävin viime viikonloppuna pitkästä aikaa kehonkoostumusmittauksessa. Mittaus poikkesi hiukan aiemmin käyttämästäni In bodysta niin että keho skannattiin ja oman kropan näkee  3D:nä. Tulokset olivat lähelle In Body mittausta, vaikka siitä onkin aikaa kun olen viimeksi sellaisessa käynyt. Olin aika kartalla siitä paljonko kehossa on ravaa ja lihasta, näkeehän sen peilistäkin ainakin niin että kun hyppää, niin se mikä heiluu on rasvaa. Lisäksi minulla on aika realistinen kuva itsestäni. Jos omaa kehittymistään, tai kehittymättömyyttään haluaa seurata johdonmukaisesti ovat kehonkoostumusmittaukset siihen oiva apu. Tästä menetemästä on se hyöty että aina saa mukaan ainakin realistisen kuntokuvan joka ei valehtele senttiäkään. Tämän mukaan kehitystä olisi hauska seurata itsekin, miltä näyttää vaikkapa muutaman vuoden päästä. Lisää tietoa Neofitistä löydät *TÄÄLTÄ.

Miten sain kehorauhan

Kehorauha on laskeutunut minuun vuosien kuluessa. Olen läpikäynyt kehoni kanssa monenlaiset vaiheet ja kaikista niistä olen oppinut jotain. Olen elänyt välittämättä itsestäni, kurinalaista 24/7 fitness elämää, sekä joskus vaan laihduttanut 24/7. Mikään näistä ääripäistä ei ole oikein sopinut minulle, vaan kaiken ydin on tasapaino. Minua helpottaa se että liikkuminen ja urheilu on ollut minulle aina luonnollinen osa elämää, enkä onnekseni ole koskaan joutunut erityisesti patistamaan itseäni liikkeelle. Yksi asia minkä haluan nostaa esille tässä on myös se etten välitä mitä muut ajattelevat kehostani. Varmasti moni esimerkiksi fitness ihminen ajattelee minun olevan armottoman lihava, ja taas osa ihailee kurvikkuuttani ja niin se saa olla. Se että minulla itselläni on hyvä olla itseni kanssa on kaikista tärkeintä. Olen oppinut näkemään itsestäni hyvät puolet, niiden ainaisten huonojen sijaan. Tämä on paljon palkitsevampaa, kuin ikuinen läskeistä valittaminen tai mikä tahansa muu valitus. Myös monilla pienillä asioilla on vaikutusta siihen että omassa kehossa on hyvä olla. Esimerkiksi sillä että ostaa itselle sopivan kokoisia mukavia vaatteita, eikä yritä tunkea itseään liian pieniin vaatteisiin väkisin.

Kehorauha ei tarkoita että en huolehtisi itsestäni

Se että minulla on sisäinen kehorauha, ei tarkoita etten halua pitää huolta itsestäni. Tottakai haluan näyttää kivalle ja myös muokatakin vartaloani ajoittain.  Haluan myös voida hyvin. Olen kokenut myös sen että jos kehoa kohtelee miten sattuu, välittämättä mistään laisinkaan, on olotila väistämättä huono. Tämä kehon huonovointisuus vaikuttaa ihan yleisestä  jaksamisesta lähtien, mieleen ja itsetuntoon. Kierre on tuolloin valmis ja se vie ihmistä väistämättä alaspäin. Kehomme on on temppelimme ja siitä kannattaa huolehtia, sekä suhtautua siihen rakkaudella. Tilaan missä oma vartalo ei ahdista, kannattaisi jokaisen meistä pyrkiä. Elämä on nimittäin näin huomattavasti hauskempaa.

Mustavalkokuvat *Neofit skannaus

 

Instagram / Facebook / Bloglovin’

Snapchat: vahvatytto

Lue myös:

Mitä jos hyväksyisit itsesi läskeistä huolimatta

Treenivaatteet kurvikkaalle naiselle

Edellinen juttu: 

Jokainen ihminen haluaa tulla kuulluksi